40 vuotta yhteistä taivalta – Nivos ja Saila
40 vuotta yhteistä taivalta – Nivos ja Saila
Tuskinpa 19-vuotias Saila Rantanen pystyi kuvittelemaan, miltä työ ja elämä 40 vuotta myöhemmin näyttävät. Saila aloitti työt Nivoksen edeltäjällä Mäntsälän kunnan sähkölaitoksella vuonna 1981. Loikka manuaalisesta työstä digitaaliseen ympäristöön on ollut tänä aikana huikea. Samalla Nivos on kulkenut työntekijän mukana elämän eri vaiheissa.
Nivos-uransa juhlavuotta viettävä Saila tekee nyt 80-prosenttista työaikaa. Kartanpiirtäjänä aloittaneen nykyisen asiakkuus- ja viestintävastaavan tavoitteena on hyvä jaksaminen niin töissä kuin kotonakin.
”Nelipäiväinen työviikko on tuonut joustoa perhe-elämään ja harrastuksiin. On mukava vähän keventää tässä vaiheessa uraa”, Saila iloitsee.
Neljäkymmentä vuotta sitten digitaalinen ympäristö oli utopiaa. Analogisessa maailmassa Saila piirsi tekniset kuvat tusseilla, palveli asiakkaat pöydän yli ja teki sopimukset käsin. Tieto kerättiin mappeihin ja asentajiin pidettiin yhteyttä radiopuhelimella. Edistystä työhön toi silloin sähkökirjoituskone.
”Opettelin piirtämään esimiesten opastuksella myös vaativia sähköasemien kaavio- ja kytkinpiirustuksia”, Saila kertoo työnteon kehityksestä silloisessa Järvelän piiritoimistossa.
Elämää työssä ja työ elämässä
Työelämä mullistui 1990-luvun alussa, kun tietokoneet yleistyivät. Mäntsälän toimistolla Sailan työ sisälsi yhä enemmän asiakaspalvelua, sopimuksia ja laskutusta, joka vaati vielä paljon käsityötä, kuten sähkömittarilukemien naputtelua tietokoneelle.
Esimiesten kannustamana Saila suostui asiakaspalvelun vetäjäksi, kun kokemusta ja osaamista oli kertynyt. Vuosien aikana tehtävät ovat sisältäneet muun muassa asiakaspalvelun johtamista ja suurasiakkuuksien hoitamista. Eteen on tarjoutunut niin uralla etenemistä, järjestelmäprojektia, opiskelua kuin vuorotteluvapaatakin.
Nyt Saila vastaa tietyistä Nivoksen kumppanien tuottamista palveluista, projekteista, asiakaspalvelun tukitöistä ja on mukana asiakasviestinnässä. Saila on saanut tukea niin esimiehiltä kuin työyhteisöltä. Se on tullut tärkeäksi niin pienissä kuin suurissakin asioissa elämän varrella.
”Iän myötä sitä arvostaa myös hyvää työterveyshuoltoa. Välillä työ on joustanut elämän mukana ja minä työn mukana. Eikä toiveiden takana aina tarvitse olla mitään niin vakavaakaan. Joustoa on myös se, että lemmikki saa pötkötellä rauhassa työhuoneessa, jos se täytyy viedä päivällä eläinlääkäriin”, Saila kertoo.