Vastuullisuuden painopisteet

Nivoksella vastuullisuusprosessissamme on määritelty olennaiset vastuullisuuden aiheet seuraavasti:

Pidämme huolta ympäristöstä ja ilmastosta – ympäristövastuu:

• Päästöt
• Vesi ja jätevesi
• Jätteet
• Energiankulutus
• Materiaalit (raportoidaan vuodesta 2024 alkaen)
• Hankintaketjun ympäristövaikutukset (raportoidaan vuodesta 2024 alkaen)

Turvallinen elämä – sosiaalinen vastuu, yhteisö ja henkilöstö:

• Työterveys ja -turvallisuus
• Asiakasturvallisuus
• Asiakkaan yksityisyydensuoja
• Turvallisuuskäytännöt (raportointi päättyy 2023)

Terve liiketoiminta – hallintotapavastuu:

• Taloudellinen suoriutuminen
• Korruptionvastaisuus (raportointi päättyy 2023)
• Välilliset taloudelliset vaikutukset
• Määräystenmukaisuus (raportoidaan vuodesta 2024 alkaen)
• Hankintakäytännöt (raportoidaan vuodesta 2024 alkaen)

Pidämme huolta ihmisistä – sosiaalinen vastuu, yhteisö ja henkilöstö:

• Työllisyys (raportointi päättyy 2023)
• Monimuotoisuus ja tasa-arvo (raportointi päättyy 2023)
• Syrjimättömyys (raportointi päättyy 2023)
• Kouluttaminen
• Hankintaketjun sosiaaliset vaikutukset (raportoidaan vuodesta 2024 alkaen)

Päivitettyjen olennaisten aiheidemme myötä paneudumme vuonna 2024 myös uusiin tunnistettuihin vaikutuksiimme. Osa raportoiduista aiheista toisaalta poistuu, sillä olemme niiden osalta päässeet hyvään tasoon ja menetelmiin. Esimerkiksi syrjimättömyyden ja tasapuolisen kohtelun osalta meillä ei ole ollut tapauksia rikkomuksista ja rekrytointimme on anonyymiä. Kokoaikaisilla ja osa-aikaisilla sekä määräaikaisilla henkilöillä on yhtäläiset työehdot ja -edut ja rekrytoinnit, nykyiset työntekijät ja lähteneet jakaantuvat tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin.

Henkilöstön suunnitelmallinen kouluttaminen on edelleen olennainen aiheemme ja sidosryhmämme myös korostivat aiheen merkitystä. Henkilöstön osaamisen ylläpitäminen tulee olla linjassa tai ylittää ympäristön vaateet. Kouluttaminen vastuullisuuden edistämisestä on yksi tärkeimmistä aiheistamme, jotta voimme pitkäjänteisesti parantaa toimintaamme ja valmistautua ennakolta esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä toteuttaa käytännössä kiertotalouden hiilipäästöjä alentavia ratkaisuja.

Energia-, vesi- ja verkkoyhteyksien ratkaisuissa toimivalle yhtiöllemme asiakasturvallisuus sekä asiakkaan yksityisyydensuoja ovat merkittäviä yhteisön kestävän kehityksen tekijöitä. Lisäksi Nivoksen työllistävä merkitys Mäntsälän alueella on olennainen. Näissä tekijöissä tulee onnistua hyvin, jotta toimintaympäristö ja asukkaiden hyvinvointi voi jatkua tai parantua.

Koska Nivos-konserni toimii liiketoiminta-alueella, joka vaikuttaa vahvasti ympäristöön, tulee merkittävimmät vaikutukset olla arvioitu ja suunnitelma niiden vähentämisestä asteittain määritelty. Jätteet, vesi, energia ja päästöt sekä uusina aiheina 2024 lähtien materiaalit ja hankintaketjun ympäristövaikutukset valikoituivat tärkeimmiksi tekijöiksi ympäristönsuojelussa sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Nivoksella toimimme kunnan kanssa kiinteässä yhteistyössä toimittaessamme sähköä ja vesipalvelua alueelle. Näin ollen hallintotapaan liittyvät teemat tulee arvioida huolellisesti. Yhtiömme saa infrastruktuurin rakentamiseen avustuksia, joiden tulee kuitenkin olla avoimesti julkaistavissa, jotta sidosryhmät voivat luottaa yhtiömme toimintaan. Taloudellinen hyvä suoriutuminen puolestaan on olennaista, jotta asukkaat voivat turvata joka päivä puhtaan veden koteihinsa, kirjautumisen verkkoon ongelmitta ja sähkön erilaisiin toimintoihinsa.

Nivoksen olennaisten aiheiden vaikutukset ovat pääsääntöisesti Mäntsälän alueella. Olemme huomioineet omat suorat vaikutuksemme ja joiltakin osin (esimerkiksi päästöjen osalta) myös välillisiä vaikutuksia. Koko arvoketjun arviointia on tarkennettu vuosittain ja hankintaketjun vaikutukset ovat nyt yksi tärkeimmistä kehityskohteistamme.

Nivoksen toiminnan vaikutuksen arviointi

Nivoksen toiminnan vaikutusarviointi	Nivoksen oma arvio	Sidosryhmien arviot
Työterveys ja -turvallisuus	5	4,4
Taloudellinen suoriutuminen	5	4,6
Asiakasturvallisuus	5	4,7
Päästöt	4	4,0
Materiaalit	4	3,8
Energiankulutus	4	4,0
Välilliset taloudelliset vaikutukset	3	3,3
Vesi ja jätevesi	3	3,5
Määräystenmukaisuus	2	3,3
Asiakkaan yksityisyydensuoja	2	2,6
Hankintakäytännöt	2	2,6
Jätteet	2	2,5
Markkinavaikutus	2	2,1
Paikalliset yhteisöt	1	1,7
Kilpailunvastainen toiminta	1	1,5
Kouluttaminen	1	2,5

Pidämme huolta ympäristöstä ja ilmastosta

Energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasupäästöjen raportointia on uudistettu sähkön myynnin jäätyä pois. Päästöt on jaoteltu seuraavasti kaukolämpö, sähkönsiirto, vesihuolto, liikkuminen ja toimitilat. Mukaan on laskettu toiminnoista aiheutuvat suorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 1) ja toiminnan energiantuotannosta aiheutuneet epäsuorat päästöt (scope 2). Jokaisen osion tulokset on avattu tarkemmin omissa kohdissaan.

Sähköenergian päästökertoimena on käytetty kaikille kohteille Fingridin Suomessa kulutetun sähkön volyymipainotettua kerrointa. Muut kasvihuonekaasut kuin hiilidioksidi on muunnettu CO2-ekvivalenteiksi käyttämällä IPCC:n AR6-raportin 100 vuoden ajalle laskettuja arvoja. Muut päästökertoimet on avattu jokaisen toiminnon omissa laskelmissa.

Kaukolämmön päästöt on laskettu kaukolämmön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden, sähkön sekä ylijäämälämmön määrän perusteella. Fossiilisten polttoaineiden päästökertoimet ovat Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaiset. Puupelletin ja puuhakkeen on oletettu olevan bioperäisiä ja niiden CO2-päästöjen oletetaan olevan 0 t CO2ekv. Myös ylijäämälämmön CO2-päästöjen oletetaan olevan 0 t CO2ekv.

Vuoden 2023 alussa otettiin käyttöön puupellettiä polttoaineena käyttävä biolämpölaitos. Biolämpölaitoksen avulla voidaan korvata huomattava määrä aiemmin maakaasulla tai öljyllä tuotettua kaukolämpöä ja siten vähentää kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä.

Ajoneuvojemme päästöihin pyrimme vaikuttamaan ensisijaisesti vähentämällä ajoja ajoreittien paremmalla suunnittelulla ja töiden ennakoinnilla. Olemme siirtymässä asteittain uusiutuvaan dieseliin tulevien vuosien aikana, ja tämä vaikuttaa merkittävästi kalustomme aiheuttamiin päästöihin sillä suuri osa kalustostamme kulkee dieselillä. Tulemme selvittämään jatkossa myös kalustomme sähköistämisen mahdollisuuksia. Osa kalustostamme kulkee jo nyt biokaasulla.

Sähköverkon päästöjä pyrimme pienentämään uuden verkoston optimoinnilla. Sähkönjakelussa tämä tarkoittaa mm. muuntajakoon-, muuntajan sijoittamisen sekä kaapelipoikkipinnan optimointia. Selvitämme myös päästöttömän häviösähkön hankkimista.

Vesihuollossa päästöt kartoitettiin nyt ensimmäisen kerran. Tulosten perusteella lähdetään suunnittelemaan, miten päästöjä saataisiin vähennettyä.

Pyrimme vaikuttamaan energiankulutukseen positiivisesti jatkamalla viestintää energiatehokkuudesta ja lisäämällä ympäristöystävällisiä valintoja kuluttajille. Viestintä sosiaalisessa mediassa, verkkosivuillamme, lehdistötiedotteiden kautta sekä julkaisuissa painottavat energiatehokkuuden merkitystä ja keinoja. Asiakkaamme voivat valita energian käyttöä ohjaavan hinnoittelun sähkön ostossa sekä siirtotariffin valinnassa. He voivat myös seurata omaa energiankulutustaan kauttamme. Tarjoamme aktiivisesti myös energiatehokkaita ja/tai uusiutuvan energian pientuotantolaitoksia (ilmalämpöpumput ja aurinkopaneelit).

Koko konsernin kasvihuonekaasupäästöt (t CO2ekv.)

Toiminnoista aiheutuvat suorat päästöt (scope 1) ja energiantuotannosta aiheutuneet epäsuorat päästöt (scope 2) vuosina 2021-2023.

Kaukolämpö	2021	2022	2023
Scope 1	4 711	4 756	2 408
Scope 2	931	586	389
Yhteensä	5 642	5 342	2 797

Sähkönsiirto	2021	2022	2023
Scope 1	0	0	0
Scope 2	1 157	770	484
Yhteensä	1 157	770	484

Vesihuolto	2021	2022	2023
Scope 1	749	689	668
Scope 2	225	124	69
Yhteensä	974	813	737

Liikkuminen	2021	2022	2023
Scope 1	Ei dataa	150	158
Scope 2	Ei dataa	0	0
Yhteensä	Ei dataa	150	158

Toimitilat	2021	2022	2023
Scope 1	0	0	0
Scope 2	70	63	65
Yhteensä	70	63	65

Kaikki yhteensä	2021	2022	2023
Scope 1	5 460	5 595	3 234
Scope 2	2 383	1 543	1 007
Yhteensä	7 843	7 138	4 241

Koko konsernin sähkönkulutus (MWh)

Sähkönkulutus	2020	2021	2022	2023
Kaukolämpö	9 300	9 900	9 305	10 243
Sähkönsiirto	8 242	12 311	12 224	12 740
Vesihuolto	1866	2 380	1 951	1 796
Toimitilat	741	960	857	885
Yhteensä	20 149	25 551	24 337	25 664

Sähköverkon energiansäästö

	Kaapelipoikkipinnan suurentaminen	Muuntajakoon optimointi	Muuntajan sijoittaminen	Yhteensä
2021
Energiansäästö [MWh]	27,4	16,4	1,3	45,1
Päästövähennys [kg CO2-ekv]	5 874	3 520	279	9 673
2022
Energiansäästö [MWh]	3,7	9,4	1,4	14,4
Päästövähennys [kg CO2-ekv]	858	2 203	325	3 386
2023
Energiansäästö [MWh]	13,2	22	4,0	39,2
Päästövähennys [kg CO2-ekv]	6 200	10 348	1 893	18 442
Yhteensä vuodet 2021-2023 energiansäästö [MWh]	44,3	47,8	6,7	98,7
Yhteensä vuodet 2021-2023 päästövähennys [kg CO2-ekv]	12 932	16 071	2 497	31 500

Polttoaineiden kulutus kaukolämmön tuotannossa

Polttoaineiden kulutus kaukolämmön tuotanto [MWh]	2021	2022	2023
Sähkö	9 852	9 300	10 243
Uusiutuvat energialähteet
Puuhake	11 000	4 470	0
Puupelletti	5 150	5 310	17 850
Biokaasu	2 202	0	0
Ylijäämälämpö	20 600	20 100	17 340
Yhteensä	38 952	29 880	35 190
Uusiutumattomat energialähteet
Maakaasu	18 454	15 516	9 630
Öljy	4 020	6 470	1 920
Yhteensä	22 474	21 986	11 550
Kaikki lähteet yhteensä	71 279	61 166	56 983
Muutos edelliseen vuoteen		-14,2 %	-6,8%

Tuotimme sähköä itse 946 MWh vuonna 2023 (2022: 1 379 MWh). Sähköntuotantomme on peräisin vesivoimalaitoksista.

 Yhtiön energiankulutus vuonna 2023 oli yhteensä -5864 MWh. Laskennassa huomioidaan yhtiön polttoaineen kulutus, kulutettu ostettu sekä itse tuotettu energia vähennettynä myydyllä energialla. Kokonaisenergiankulutuksessa näkyy siis myydyn energian vaikutus.

Tuotetun energian alkuperä	2021	2022	2023
Kaukolämmön tuotanto, laskettu polttoaineiden kulutuksesta:
Fossiiliset	32 %	36 %	20 %
Uusiutuvat	55 %	49 %	62 %
Sähkö	14 %	15 %	18 %
Sähköntuotanto, vesivoimalaitokset:
Uusiutuvat	100 %	100 %	100 %

Energian ja päästöjen energiataseet sähkö ja lämpö & riskinarviointi

Sähköverkon energiatase 2023

Sähkön tuotanto energialähteittän ja nettotuonti vuonna 2023. Ympyrädiagrammissa ydinvoima 41%, nettotuonti 2,2%, jäte 0,9%, turve 1,6%, biomassa 13%, aurinkovoima 0,8%, tuulivoima 18,2%, vesivoima 18,8%, öljy 0,2%, kivihiili 2,5% ja maakaasu 0,8%. Fingrid kantaverkon energia vuositasolla koostuu edeltävistä, Fingrid kantaverkko siirtää energian Nivoksen jakeluverkkoon.

Nivoksen jakeluverkon kokonaisenergia yhteensä 442 GWh. Siitä asiakkaiden pientuotanto Nivoksen jakeluverkkoon on 2,7 GWh ja asiakkaiden yhteenlaskettu teho on 8,6MW. Halkian vesivoimala tuottaa Nivoksen jakeluverkkoon 704 MW. Nivoksen jakeluverkon verkostohäviöt ovat noin 3%. Nivoksen jakeluverkossa siirtoa 110 kV suurjännitteellä 151,5 GWh, 20 kV keskijännitteellä 104,4 GWh ja 0,4 kV pienjännitteellä 185,7 GWh.

Kaukolämmön energiatase 2023

Kaukolämmön energiatase. Vuonna 2023 kaukolämmön tuottamiseen käytettiin yhteensä 56983 MWh energiaa. Tuotanto kaukolämpöverkkoon oli 53416 MWh. Tuotantohäviöt olivat 3567 MWh eli noin 6 prosenttia. Kaukolämmön myynti asiakkaille oli 49073 MWh, joten verkostohäviöt olivat 4343 MWh, eli noin 8 prosenttia.

Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöt

Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöt laskettiin ensimmäisen kerran tähän raporttiin. Scope 1 päästöihin on laskettu mukaan suorat metaani- ja typpioksiduulipäästöt viemäriverkostosta, jätevedenkäsittelystä ja purkuvesistöstä.  Suoria hiilidioksidipäästöjä ei ole laskettu mukaan, koska niiden katsotaan sisältyvän hiilen normaaliin kiertoon. Jätevedenpuhdistuksen typpioksiduulipäästöt on arvioitu laitoksella tehtyjen mittausten perusteella olevan 0,9% sisään tulevasta kokonaistypestä. Viemäriverkoston päästöihin on käytetty Vesihuki-laskurin päästökertoimia, ja muut päästökertoimet on otettu IPCC:n uusimmista määrityksistä. Jätevedenkäsittelyssä mukaan on laskettu Mäntsälän jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet. Jäteveden viemäröinnin päästöissä mukaan on laskettu myös Viikinmäkeen johdettujen jätevesien päästöt.

Toiminnoista aiheutuvat suorat päästöt (scope 1) ja energiantuotannosta aiheutuneet epäsuorat päästöt (scope 2)

Talousveden tuotanto	2021	2022	2023
Scope 1	0	0	0
Scope 2	75	50	26
Yhteensä t CO2-ekv	75	50	26

Talousveden jakelu	2021	2022	2023
Scope 1	0	0	0
Scope 2	8	5	2
Yhteensä t CO2-ekv	8	5	2

Jäteveden käsittely	2021	2022	2023
Scope 1	443	404	384
Scope 2	60	41	25
Yhteensä t CO2-ekv	503	445	409

Jäteveden viemäröinti	2021	2022	2023
Scope 1	306	285	284
Scope 2	82	28	16
Yhteensä t CO2-ekv	388	313	300

Kaikki yhteensä	2021	2022	2023
Scope 1	749	689	668
Scope 2	225	124	69
Yhteensä t CO2-ekv	974	813	737

Nivos tuottaa Mäntsälän alueelle puhdasta vettä ja huolehtii jätevesien hallitusta hoidosta

Vesihuoltopalvelumme ovat toimineet moitteettomasti Mäntsälän, Pukkilan ja Pornaisten toiminta-alueella. Investointeja olemme vieneet suunnitellusti eteenpäin ja ennakoivassa kunnossapidossa on edetty kunnossapito-ohjelman mukaan. Kriittisiä varaosia on varastossa ja varastoja on täydennetty.

Vedenhankinta perustuu vedenottolupiin. Lupa määrittää, kuinka paljon pohjavettä saa pumpata ja miten pohjaveden tilaa seurataan. Seuraamme säännöllisesti pohjaveden pintaa ja pohjaveden laatua. Näistä raportoidaan lupaviranomaisille.

Nivoksella huolehdimme Mäntsälässä, Pukkilassa ja Pornaisissa kussakin kahdesta vedenottamosta. Sade- ja sulamisvedet suodattautuvat soraharjujen läpi samalla puhdistuen. Maaperästä vesi pumpataan vedenottamolle käsiteltäväksi. Vesi vaatii vain vähän käsittelyä ennen sen johtamista vesijohtoverkostoon. Vesi desinfioidaan sen mikrobiologisen turvallisuuden varmistamiseksi UV-laitteella. Lisäksi veden pH-arvoa säädetään putkistojen syöpymisen estämiseksi. Vedenottamoiden lisäksi Mäntsälään vettä tulee Keski-Uudenmaan Veden ja Hyvinkään veden yhteyden kautta.

Jätevesipuhdistamon ympäristölupa määrittää jäteveden puhdistusvaatimukset kokonaisfosforille, kokonais- ja ammoniumtypelle, kiintoaineelle, kemialliselle hapenkulutukselle ja biologiselle hapenkulutukselle. Ympäristölupa määrittää myös tarkkailut ja raportointivelvoitteet. Jätevedenpuhdistamolle on laadittu käyttö- ja päästötarkkailuohjelma, jonka mukaan otetaan kuukausittain kokoomanäytteet eri puhdistusvaiheista.

Jätevedenpuhdistamo ei saavuttanut ympäristölupaan kirjattua 70% poistotehoa kokonaistypen suhteen. Puhdistusteho oli 67 %. Muut luvan määrittämät puhdistusvaatimukset saavutettiin.

Vuonna 2023 päivitetyn Mäntsälän- ja Mustijoen yhteistarkkailuohjelman avulla seurataan purkuvesistön tilaa. Mäntsälän jätevedenpuhdistamon seurantapisteiden näytteenottotiheyttä on nostettu, jotta puhdistetun jäteveden vaikutuksia purkuvesistöön pystytään entistä paremmin seuraamaan.

Hyödynnämme jätevedenpuhdistuksessa syntyvän lietteen. Lingottu liete ajetaan Kekkilä Oy:lle Nurmijärvelle, jossa liete jatkojalostetaan kompostoimalla viherrakentamiseen. Mäntsälän jätevedenpuhdistamon puhdistustehoa ja ohituksien määrää voi seurata täällä. Viemäriverkostoamme saneerataan vuosittain vuotovesien pienentämiseksi. Vuosittain saneerataan keskimäärin myös yksi pumppaamo.

Vesiliiketoiminnassa on käytössä pitkäntähtäimen investointiohjelma vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen sekä vedentuotantolaitosten ja jätevedenpuhdistamon saneerauksiin.

Investoinneilla haetaan kestäviä ratkaisuja tulevaisuuteen varmistaen korkea laatu ja toimintavarmuus.

Vesijohtoverkostojen saneerauksella taataan toimintavarma veden jakelu ja laadukas vesi asiakkaille. Saneerauksella varmistetaan, että laskuttamattoman veden määrä laskee. Laskuttamaton vesi tarkoittaa vesijohtoverkostosta maahan vuotavaa vettä.

Vedentuotannon avainluvut

Vedentuotanto	yksikkö	2020	2021	2022	2023
Pumpattu talousveden määrä (Mäntsälä + Pukkila)	m3/vuosi	1 049 761	1 150 613	1 063 259	999 532
Oman tuotannon osuus	%	95	95	95	93
Vesimäärän osuus lähteittäin
Pohjavesi	%	95	98,6	98	97
Tekopohjavesi (ostovesi)	%	5	1,4	2	3
Laskuttamaton veden määrä	%	27,2	31	31	27
Pohjaveden ottamoiden vesimäärät (vuosi-ka)
Lukko (lupa vuosi-ka 700 m3/vrk)	m3/vrk	642	630	662	570
Kilpijärvi (lupa vuosi-ka 1000 m3/vrk)	m3/vrk	329	310	223	218
Ojala (lupa vuosi-ka 1200 m3/vrk)	m3/vrk	901	1 093	1 065	1 036
Puntarmäki 1 (lupa vuosi-ka 1000 m3/vrk)	m3/vrk	508	542	534	513
Puntarmäki 2 (lupa vuosi-ka 600 m3/vrk)	m3/vrk	277	277	273	264
Savijoki (lupa vuosi-ka 300 m3/vrk)	m3/vrk	82	141	165	131

Vesitase 2023

Vesitasekaavio kuvaa vedentuotannon kokonaisuutta pohjaveden muodostumisesta aina vedenjakeluun asiakkaille.  Vedenottolupien maksimi määrä on 1 752 000 m3 vuodessa. Vuonna 2023 vedenottamoilla pumpattiin yhteensä 999 532 m3. Vedenkäsittelyyn sähköä tarvittiin 682 MWh laitostilojen lämmitykseen, pumppauksiin ja UV-desinfiointilaitteisiin. Yhdellä käsittelylaitoksella käytettiin veden alkalointiin 3200 tn lipeää. Muissa laitoksissa on ilmastus ja kalkkivialkalointi tai hiekkasuodatus. Veden jakeluun pumpattiin 1 068 422 m3 sisältäen oman tuotannon ja otetun veden Keski-Uudenmaan Vedeltä ja Hyvinkään Vedeltä yhteensä 68 890 m3. Vedenjakeluun tarvittiin 44 MWh sähköä. Asiakkailta laskutettavan veden määrä oli vuonna 2023 777 240 m3. Laskuttamattoman veden osuus oli noin 27%.

Jätevesien puhdistus ja käsittely

Puhdistettua jätevettä syntyy vuosittain noin 1,1 miljoonaa kuutiota. Tästä laskutettua on noin 60 %, loput 40 % päätyvät vuotovesinä viemäriin. Puhdistetut jätevedet johdetaan Mäntsälänjokeen. Viemäriverkostossa tapahtuvat ylivuodot jätevesipumppaamoista tai verkostorikoista menevät maastoon tai vesistöön, puhdistamolla tapahtuvat ohitukset Mäntsälänjokeen. Pääsääntöisesti puhdistamolla tapahtuvat ohitukset eivät ole koko puhdistusprosessin ohituksia, vaan ohitus on vähintään esikäsiteltyä jätevettä.

Jätevedenpuhdistamon suurten virtaamien aikaisilla ohituksilla estetään ravinnepitoisen lietteen pääsy jokeen. Ohitukset raportoidaan suoraan ympäristöministeriön ylläpitämään YLVA-ohjelmaan, kunnan ympäristöviranomaisille sekä Nivos Vesi ja Lämpö Oy:n hallitukselle. Suuret ohitukset raportoidaan myös kunnalle ja kunnan terveysviranomaiselle.

Näytteet otetaan aina yli 100 m3 ohituksissa, tai muuten viranomaisen pyynnöstä. Vesistönäytteenoton hoitavat koulutetut näytteenottajat Eurofinsiltä. 

Toiminnan vuosiraporteissa seurataan vuotovesiprosentteja ja vuotojen määrää. Lukemat raportoidaan myös toimialan ja viranomaisten tilastoihin.

Jätevedenpuhdistus	2021	2022	2023
Puhdistettu jätevesi (m³)	1 178 714	1 101 463	1 177 883
Toisaalla käsitelty jätevesi (m³)	92 349	81 068	82 223
Laskutettu jätevesi (m³)	770 886	743 090	752 053
Ohitukset verkosto (m³)	1 202	945	30
Ohitukset jätevedenpuhdistamo (m³)	2 885	4139	404
Vuotovedet viemäriin (%)	39	37	40
Vastaanotettu sako- ja umpikaivoliete (m³)	6 733	6 781	6 954
Lingottu liete (t)	1 867	1 805	1 803

Hyödynnämme vedenpuhdistuksessa syntyvän lietteen. Lingottu liete ajetaan Kekkilä Oy:lle Nurmijärvelle, jossa liete jatkojalostetaan kompostoimalla tuore- ja maanparannuskompostiksi. Tuotamme puhdistetusta jätevedestä energiaa. Lämmöntalteenotto tapahtuu jätevedestä jätevedenpuhdistamolla. Talteenotetulla lämmöllä lämmitämme prosessitilaa ja kemikaalin laimennosvettä. Lisäksi Porvoontie 23 kiinteistössämme on aurinkokeräimet ja saatu sähkö käytetään kiinteistössä.

Jätevesitase 2023

Vuonna 2023 jätevettä on vastaanotettu Mäntsälän jätevedenpuhdistamolle 1177823 m3 ja sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 6954 m3. Etelä-Mäntsälästä johdettiin jätevettä HSY:n käsiteltäviksi 82223 m3. Puhdistamolle on tullut fosforia 8 tonnia, typpeä 62 tonnia ja BOD:tä (biologinen hapen kulutus) 254 tonnia. Vesistöön johdettu kuorma oli fosforia 0,3 tonnia, typpeä 20 tonnia ja BOD:tä 3,6 tonnia. Hiekkaa tuli tulevan jäteveden mukana 1 m3 ja välpejätettä 17 m3. Kuivattua lietettä vietiin jatkokäsittelyyn 1803 tonnia. Kemikaaleja annosteltiin vuoden 2023 aikana kalkkia 67 tonnia, ferrikloridia 160 tonnia, polymeeriä 2 tonnia ja polyalumiinikloridia 53 tonnia. Lähtevän jäteveden lämpöä hyödynnettiin tertiäärirakennuksen ja kemikaalin laimennusveden lämmityksessä. Aurinkopaneelien tuottamaa energiaa hyödynnettiin toimistorakennukseen. Jäteveden pumppaukseen kului sähköä 409 MWh ja jätevvedenkäsittelyyn 718 MWh.

Jätteemme ovat pohjana uusille kiertotalouden ratkaisuille

Nivoksella syntyy jätettä lähinnä verkon rakentamisen ja jätevesien käsittelyn yhteydessä. Suurimmat määrät koostuvat pääosin purkujätteistä, pakkausmateriaaleista ja prosessien käsittelyn tuotoksena. Ongelmajätteistä olemme tunnistaneet vain kreosoottijätteen sekä CCA-kyllästeet, jotka toimitetaan Fortumille käsittelyyn ja polttoprosessiin. Kaikki jätteemme toimitetaan eteenpäin jätteen käsittelyyn ja kerääjät hyödyntävät ne omissa prosesseissaan.

Verkkotoiminnoissa syntyy erilaisia jätteitä saneeraustöiden yhteydessä: metallia, muovia, sekä kyllästettyä ja puhdasta puuta. Jätevesipuhdistamon osalta prosessista syntyy välpejätettä. Lingottua lietettä kertyy merkittävästi ja se toimitetaan Kekkilälle kompostoitavaksi ja lannoitteeksi käytettäväksi eri käyttötarpeisiin.

Kiinteän polttoaineen laitoksista syntyy tuhkaa, joka tutkitaan ennen jatkotoimia. Pääosa tuhkasta päätyy metsän lannoitukseen. Joskus näytteissä on liikaa raskasmetalleja, jolloin tuhka toimitetaan Fortumille jatkokäsittelyyn.

Tekninen isännöinti ja Palveluliiketoiminta valvovat jätteisiin liittyvää toimintaa. Seuraamme alan tilannetta ja toimijoiden yhteiskunnallisia toimia sekä ekologisuutta. Suurimpien kerääjien kanssa tapaamme vuosittain käydäksemme läpi alan uusimpia ja kestävää kehitystä tukevia trendejä. Digitalisaation kehityksen myötä valitsemme vähemmän jätettä synnyttäviä tapoja toimia ja parannamme raportoinnin ja seurannan tasoa.

Tähän raporttiin on kerätty perustiedot jätteidemme nykytilanteesta. Pyrimme vähentämään jätettä ja huolehtimaan siitä, että kaikki jätteemme kiertävät uudeksi raaka-aineeksi. Tulevina vuosina selvitämme, onko toimitusketjussamme merkittäviä jätteisiin liittyviä riskejä.

Sähköverkon materiaalivirrat

Sähköverkon materiaalivirrat koostuvat uusista komponenteista (kaapelit, jakelumuuntajat, puistomuuntajat, jakokaapit, muut asennustarvikkeet ja uudet pylväät), verkossa olevista komponenteista (pylväät 17 000 kpl, PJ-verkko 2 500 km, KJ-verkko 1 000 km, muuntamot 1 200 kpl, päämuuntajat 7 kpl, sähköasemat 5 kpl) ja jätteiden lajittelusta (metalli, kyllästetty puu, puiset pakkausmateriaalit, puiset kaapelikelat, kartonki ja muovi). Lisäksi materiaaleissa pakkaustarvikkeita.

Turvallinen elämä

Työntekijöidemme turvallisuus kaiken keskiössä

Työturvallisuudesta huolehtiminen on meillä Nivoksella ykkösprioriteetteja. Turvallisuuskäytäntömme rakentuvat seuraavasti:

• Riskien arviointi
• Turvallisuusohjeistus
• Työsuojelutoiminta ja turvallisuusseuranta
• Koulutus ja viestintä

Riskiarvioinnit

Nivoksella olemme tehneet riskiarvioinnit kaikista työprosesseista. Arvioinnissa on käytetty Työturvallisuuskeskuksen viisiportaista mallia, jonka perusteella riskit on jaettu kolmeen tasoon riskien suuruuden perusteella. Varsinaisena työkaluna arvioinnissa on käytetty HeadPower-järjestelmän mallia.

Arviointien pohjalta on sovittu korjaustoimenpiteistä. Tiimit vastaavat itse arvioinneista ja korjaustoimenpiteistä, koska niillä on paras osaaminen käytännön toimenpiteistä. Toteutumista seuraa HR yhdessä Nivoksen työsuojelutoimikunnan kanssa. Riskiarviointeja päivitetään säännöllisin väliajoin. Riskien arviointeja täydentävät myös työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset.

Turvallisuusohjeistus

Noudatamme viranomaismääräyksiä sekä valmistajien turvallisuusohjeita, jotta työnteko olisi mahdollisimman turvallista. Tiimit ylläpitävät tarvittavaa turvallisuusohjeistusta. Esihenkilöt vastaavat siitä, että ohjeistus on relevanttia ja saatavilla. Nivoksella yhteisissä pelisäännöissämme on erikseen korostettu turvallisen työtavan merkitystä. Jokaisella on oikeus keskeyttää työt havaitessaan turvallisuuspuutteita. Työsuojelutoimikunta arvioi turvallisuusohjeistuksen riittävyyttä. Ohjeistukset löytyvät pääosin sähköisessä muodossa. Eri kohteissa ylläpidetään myös turvallisuuskansioita sekä huoneentauluja.

Urakoitsijoiden kanssa toimittaessa urakoitsijoille toimitetaan urakan alussa tarvittavat turvallisuusasiakirjat ja -ohjeet. Urakoitsijat kuittaavat sähköisesti HeadPower-järjestelmässä, että ovat tutustuneet ohjeisiin ja noudattavat niitä.

Työsuojelutoiminta ja turvallisuusseuranta

Nivoksella toimii työsuojelutoimikunta, jossa on yhdeksän jäsentä. Toimikunta koostuu työsuojelupäälliköstä sekä eri työntekijäryhmien nimeämistä työsuojeluvaltuutetuista ja heidän varavaltuutetuistaan. Toimikunta kokoontuu säännöllisesti neljä kertaa vuodessa ja käsittelee laajasti kaikkia työturvallisuuteen liittyviä asioita, käy läpi turvallisuuspoikkeamailmoitukset, tapaturmailmoitukset sekä turvallisuusaloitteet.

Meillä Nivoksella on käytössämme sähköinen turvallisuuspoikkeamailmoitusjärjestelmä, jonka avulla kuka tahansa työntekijä voi ilmoittaa havaitsemastaan turvallisuuspoikkeamasta, riskistä tai läheltä piti –tilanteesta. Kaikki ilmoitukset rekisteröidään ja sovitaan menettelystä turmien estämiseksi jatkossa. Henkilöstöä kannustetaan tekemään ilmoituksia pienistäkin asioista, jotta niihin reagoidaan ajoissa. Varsinaiset työtapaturmat raportoidaan erillisen ohjeen mukaisesti, ja niistä ilmoitetaan välittömästi vakuutusyhtiöön. HR toimii asiantuntijana työtapaturmien raportointimenettelyssä.

Koulutus ja viestintä

Nivoksen toimialoilla vaaditaan useita erilaisia turvallisuuspätevyyksiä eli turvallisuuskortteja, jotka saa käytyään määrätyn turvallisuuskoulutuksen. Näitä ovat:

• Työturvallisuuskortti
• Sähkötyöturvallisuuskortti
• Liikenneturvakortti
• Vesityökortti
• Tulityökortti
• Ensiapukortti

Nämä pätevyydet tulee uusia säännöllisin väliajoin. Pääsääntöisesti asennustöitä ei voi tehdä, jos pätevyys on vanhentunut. HR ylläpitää rekisteriä käydyistä koulutuksista ja voimassa olevista korteista ja informoi esihenkilöitä hyvissä ajoin, kun on uusintakoulutuksen aika.

HR ja esihenkilöt vastaavat siitä, että turvallisuuteen liittyvät säännöt ja määräykset ovat kaikkien saatavilla sekä järjestävät tarvittavat koulutukset. Lain mukaan esihenkilöt ovat vastuussa turvallisuuskäytäntöjen noudattamisesta.

Työtapaturmat ja ammattitaudit	2021	2022	2023
Työtapaturmat, poissaolon vaativat	1 kpl	3 kpl	1 kpl
Työtapaturmat, muut	3 kpl	2 kpl	4 kpl
Ammattitaudit	0 kpl	0 kpl	0 kpl

Työntekijöidemme hyvinvointi näkyy asiakkaillemme korkealaatuisina tuotteina ja palveluina

Työterveys

Työterveyttä ja työhyvinvointia seurataan meillä Nivoksella systemaattisesti. Nivoksella on työterveyshuollossa kumppanina Terveystalo, jossa on nimetty työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri sekä työfysioterapeutti. Työsuhteen alussa jokainen työntekijä käy työhöntulotarkastuksessa. Lisäksi asentajilla on määräaikaistarkastukset kolmen vuoden välein, jotta henkilö voidaan todeta soveliaaksi fyysiseen työhön. Työterveyshuolto tekee myös ikäkausitarkastukset nuorille työntekijöille kymmenen vuoden välein ja viiden vuoden välein yli 35-vuotiaille työntekijöille. Samoin työterveyshuolto tekee säännöllisesti työpaikka- ja työmaakatselmuksia ja arvioi kohteiden turvallisuutta ja ergonomiaa sekä antaa ohjeita ja suosituksia.

Henkilöstöhallintomme laatii vuosittain työterveyden toimintasuunnitelman yhdessä Terveystalon kanssa. Suunnitelman toteutumista seurataan kahdesti vuodessa pidettävissä yhteistyöpalavereissa.

Työterveyspalveluihin kuuluvat myös erikoislääkärin palvelut, influenssarokotteet sekä fysioterapia lääkärin lähetteellä.

Työkykyä ylläpitävät prosessit

Meillä Nivoksella on käytössä varhaisen tuen malli, korvaavan työn malli sekä päihdeohjelma henkilöstön työkyvyn tukemiseksi.

Työterveys kerää raportteja tunnistaakseen mahdollisen työkykyriskin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.  Tällaisia signaaleja voi  terveyskyselyn pohjalta, työkykyyn vaikuttavasta sairausdiagnoosista tai sairauspoissaolopäivien määrästä.   

Varhaisen tuen malli käynnistyy, kun sairauspoissaolot ylittävät tietyn määrän tai kun on muuten aihetta työkyvyn arviointiin. Prosessi lähtee liikkeelle esihenkilön aloitteesta puheeksiottokeskustelulla, jossa esihenkilö ilmaisee huolensa työntekijän työkunnosta. Tarvittaessa työterveyshuolto otetaan keskusteluun mukaan, ja työntekijälle laaditaan suunnitelma työkunnon varmistamiseksi. Päihdeohjelma noudattaa samoja periaatteita kuin varhaisen tuen malli.

Korvaavan työn mallia noudatetaan tilanteissa, joissa sairaus tai tapaturma estää työntekijää toimimasta normaaleissa työtehtävissään. Työntekijän kanssa voidaan tällöin sopia, että hän tekee jotain korvaavaa työtä, jota hänen on mahdollista tehdä terveydentilastaan huolimatta. Korvaava työ on aina työntekijälle vapaaehtoista, ja se ei saa häiritä henkilön toipumista.

Työhyvinvointi

Työhyvinvoinnin varmistaminen ja edistäminen ovat Nivoksella toimintamme ja työkulttuurimme keskiössä. Työhyvinvoinnin keskeisiä elementtejä ovat kokemukset oman työn merkityksellisyydestä, oman työn hallinnasta, hyvästä johtamisesta sekä hyvistä työolosuhteista.

Pyrimme edistämään näitä osa-alueita jatkuvasti kouluttamalla niin henkilöstöä kuin esihenkilöitä.

Olemme korona-ajasta lähtien ottaneet käyttöön Työhyvinvoinnin ikkunat -mallin, jossa esihenkilö säännöllisesti käy jokaisen alaisen kanssa läpi työhyvinvoinnin keskeiset elementit kullakin hetkellä. Elementtejä ovat työn kuormittavuus, työntekijäkokemus sekä työn kehittämistarpeet. Etätöiden tultua nyt yleiseksi työntekotavaksi malli on osoittautunut erittäin tärkeäksi. Lisäksi tuemme eri tavoin henkilöstömme fyysistä ja henkistä hyvinvointia liikuntaharrastustoiminnan sekä virikekortin avulla. Vuonna 2023 olemme ottaneet käyttöön työsuhdepolkupyöräedun, jonka avulla kannustetaan työntekijöitä liikkumaan enemmän.

Työhyvinvointi ja sen edistäminen ovat toimintamallimme ytimessä.

Olemme vuonna 2023 ottaneet uuden kumppanin kartoittamaan henkilöstön tyytyväisyyttä. Kysely on nimeltään Siqni-henkilöstökysely. Siqni-kyselyssä kartoitetaan työntekijälle merkityksellisimpiä asioita. Kyselyllä mittaamme työntekijäkokemusta, jotta voimme kehittää työntekijäymmärrystä. Kysely toteutetaan kaksi kertaa vuodessa; varsinainen kysely toteutetaan keväällä ja syksyllä Siqni Trend-kysely, jolla seurataan kehitystä laadittujen toimenpiteiden osalta. Kyselyllä mitataan myös henkilöstön tyytyväisyyttä suositteluindeksin kautta = eNPS mittari.

Laadimme vuosittaiset tilastot työhyvinvointimittareista, joita ovat sairauspoissaolojen määrä, henkilöstön vaihtuvuus, työhyvinvointitoimenpiteiden kustannukset, työterveyshuollon kustannukset, käynnistettyjen työkykyä ylläpitävien prosessien määrä ym.

Asiakasturvallisuus on olennainen osa laadukasta palvelua

Vesi

Vedentuotannon riskit on arvioitu WSP (water safety plan)-riskiarvioinnilla yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa. Riskiarvioinnissa määritimme koko vedentuotantoketjun riskit raakavesilähteeltä aina kiinteistölle saakka. WSP-arvioinnin avulla olemme tunnistaneet vedenlaatuun mahdollisesti vaikuttavat tekniset ja toiminnalliset riskit, joiden varalle olemme laatineet toimenpiteet. Seuraamme säännöllisesti toimenpiteiden toteutumista. WSP riskiarviointia tarkastetaan vuosittain.

Jakamamme talousveden laatu täyttää Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen laatuvaatimukset ja -tavoitteet. Seuraamme veden laatua säännöllisesti pohjavedestä, vedenottamolta ja verkostosta eri kulutuspisteistä. Viranomaisvalvonnan tuloksista teemme neljännesvuosiyhteenvedot sekä vuosiyhteenvetotaulukot, jotka löytyvät täältä.

WSP:n lisäksi toteutamme jatkossa jätevesipuolen SSP (Sanitation safety plan)-riskiarviointia, jolla arvioidaan riskit ympäristön pilaantumisesta jätevesillä. Riskiarvioinnit liittyvät keskeisesti varautumissuunnitteluun. SSP-riskiarviointi tullaan tekemään vuosien 2023–2024 aikana. SSP:n avulla pystymme entistä monipuolisempaan varautumiseen ja riskienhallintaan.

Energia

Energiaratkaisujen asiakasturvallisuus on varmistettu aurinkovoimaloiden, lämpöpumppuratkaisujen ja latausratkaisujen osalta seuraavasti:

• Toimitamme asiakkaillemme laitteiden valmistajien manuaalit eli käyttöohjeet, joissa on turvallisuusohjeet loppukäyttäjälle.
• Asennustyössä huomioidaan asiakkaan käyttöturvallisuus.
• Sähköturvallisuuden osalta tehdään tarvittavat sähköturvallisuuteen liittyvät mittaukset käyttöönoton yhteydessä ja tämä tieto kirjataan tarkastuspöytäkirjaan tai käyttöönottolomakkeeseen.
• Lämpöpumppuratkaisuissa turvallisuuteen vaikuttavana tekijänä on todettu oleva käytetty kylmäaine. Sekä energiakaivokentällä että lämmönjakohuoneessa putkistojen osalta suoritetaan tarvittavat painekokeet ja varmistetaan paineluokat. Energiakaivojen osalta tehdään mm. tarvittava lämpökaivojen sijaintikatselmus.
• Lisäksi asentamisen aikana huomioidaan työmaan turvallisuuteen liittyvät asiat, kuten alueiden rajaaminen.

Sähköverkko ja rakentaminen

Sähköverkon käyttöön ja rakentamiseen liittyy myös asiakasturvallisuusnäkökulmia. Jakeluverkot kulkevat maastossa ympäri maakuntia ja sähköverkon kuntoa valvotaan säännöllisillä tarkastuksilla sekä huolloilla. Mahdolliset viat korjataan nopeasti ja seuraamme sähköverkon tilaa ja vikoja aktiivisesti eri järjestelmien avulla. Sähköverkon rakentamisen osalta sähköverkkoa rakennetaan standardien mukaisesti, jolloin se on lähtökohtaisesti turvallinen niin ammattitaitoisille käyttäjille kuin asiakkaille. Samat varmistukset pätevät myös muihin verkkoihimme.

Arviointikohteitamme ovat:

• Säävarman sähköverkon määrä
• Toimitusvarmuus
• Vikojen määrä
• Automaation taso/määrä

Uusimme sähköverkkoamme säävarmaksi kaapeloimalla tarkkaan valittuja kohteita. Kaapeloimme vuosittain noin 20 km keskijännitejohtoja ja 10 km pienjännitejohtoja. Kaapelointi parantaa merkittävästi johtojen käyttövarmuutta ja vähentää asiakkaiden kokemia häiriöitä. Nivoksella on lisäksi varauduttu valmiussuunnitelmilla verkon mahdollisiin suurhäiriöihin sekä eri liiketoimintojen kunnossapitoon ja investointeihin. 

Asiakkaidemme yksityisyydensuoja on Nivoksella varmistettu lakisääteisesti

Nivos-konsernissa on nimetty tietosuojavastaava, jonka vastuulla on kehittää, valvoa ja raportoida tietosuojaan liittyviä kysymyksiä. Nivos-konsernissa on myös julkaistu tietosuojapolitiikka ja -ohjeistus, jonka mukaan henkilöstömme toimii. Kaikille henkilörekistereille on nimetyt vastuuhenkilöt.

Mahdollisen tietovuodon varalta meillä Nivoksella on olemassa prosessi sen tutkimiseen ja käsittelyyn. Noudatamme 72 tunnin aikarajaa ilmoitusmenettelyn suhteen. Käsittelyprosessissa arvioidaan jokaisella kerralla erikseen, onko syntynyt tarvetta tapauksen raportoinnista viranomaisille ja/tai asianosaisille. Tietosuojavastaava on vastuussa selvittelyprosessista, ja hän pitää myös kirjaa tapauksista. Tapaukset käsitellään myös työsuojelutoimikunnassa ja arvioidaan toimenpiteet vastaavien tapausten ennaltaehkäisemiseksi.

Jokainen nivoslainen käy verkkokurssin tietosuoja- ja tietoturva-asioista. Henkilöstöhallinto valvoo kurssien suorittamista. Verkkokurssit uusitaan vuosittain.

 Nivos-konsernissa on käytössä tietosuojapolitiikka ja -ohjeistus, jonka mukaan henkilöstömme toimii. 

Asiakkaan yksityisyydensuoja hallitaan operatiivisella tasolla Nivoksella asiakaspalvelussa. Hallinnollisella tasolla toimii tietoturvan johtoryhmä, joka ohjaa ja valvoo, että Nivos ja Nivoksen toimittajat noudattavat kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä ja yrityksen ohjeistusta. Asiakkaan yksityisyydensuojaamiseen on laadittu myös tietosuojaselosteita, joissa kerrotaan tarkemmin yksityisyydensuojan toteutuksesta Nivoksella ja Nivoksen toimittajilla.

Terve liiketoiminta

Nivoksella liikevaihtomme koostuu veden, energian ja siirtopalveluiden myynnistä sekä liittymämaksuista. Kustannukset ovat näihin liittyviä suoria aine- ja tarvikemaksuja. Lisäksi olemme panostaneet paljon alueen infraverkkoihin, jolloin investointien poistot ovat tuloksessa suuri kustannuserä. Lisäksi kustannuksia syntyy muun muassa digitalisaatioon ja henkilöstöömme panostamisesta.  
 
Liikevoitto vuonna 2023 oli positiivinen 709 tuhatta euroa. Tulos jäi alle suunnitellun energiakriisin ja kohonneen inflaation ja nousseiden rahoituskustannusten vuoksi. Liikevoiton jälkeen rahoituskulut veivät konsernin tilikauden tuloksen tappiolliseksi. Osaltaan tappion syntymiseen vaikutti liikevaihdon jääminen suunnitellusta asiakkaiden energian ja veden kulutuksen säästötoimien vuoksi.  Vuoden 2024 tulos tulee olemaan positiivinen, mikäli toiminta kehittyy suunnitellusti.

 
Nivos on aiempina vuosina tulouttanut omistajakunnalle vuosittain merkittävän summan pääomalainan korkona. Tällä tuloutuksella on ollut merkitystä kunnan talouden tasapainossa. Vuosina 2022 ja 2023 Nivoksen talouden tukitoimena omistajakunta ei edellyttänyt pääomalainan koron maksua. Nivos tuottaa omistajakunnalleen lisäarvoa ylläpitämällä ja kehittämällä alueellista elinvoimaisuutta. Nivos on seudullisesti merkittävä työllistäjä, sillä oman henkilöstön lisäksi Nivos käyttää paljon paikallisia kumppaneita erilaisissa tehtävissä. 
 
Lähivuosina Nivoksen taloudessa painopiste tulee olemaan kannattavuuden lisäämisen ohella velkaantumisen ja rahoitusriskien pienentämisessä sekä tuloksen parantamisessa. Nivos pyrkii liiketoimintojen tuloksellisuutta parantamalla kohentamaan investointien tulorahoitusta ja kohentamaan voitonjakokelpoisuutta.  
 
Taloudellinen kestävyys on tasapainoista kasvua, joka mahdollistaa sosiaalisen kestävyyden ja helpottaa tulevaisuuden haasteiden kohtaamisen, kuten erilaisten poikkeusolojen aiheuttamat tilanteet. Taloudellisen kestävyyden kohentamista viedään eteenpäin yhdessä vihreän siirtymän ja fossiilittomien ratkaisujen kanssa. Taloudellista kestävyyttä seurataan kuukausittain liiketoimintavetäjien toimesta. Nivoksen tavoitteena on taloudellisen kestävyyden osalta tilikauden tuloksen parantaminen ja omavaraisuusasteen nostaminen. 

Kunnan jakeluverkkojen vastuullisena toimijana saamme valtiolta tukea valittuihin hankkeisiimme

Haimme vuonna 2021 Työ- ja elinkeinoministeriöltä energiatukea kaukolämmön lämmöntalteenottolaitoksen laajentamista varten. Investoinnin tarkoituksena on vähentää maakaasun tarvetta kaukolämmön tuotannossa. Saimme myöntävän päätöksen TEM:ltä, mutta emme ole vielä vuonna 2021 hakeneet tuen maksatusta.

Lisäksi haimme ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselta (KEHA-keskus) tukea varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan kehittämiseen Mäntsälän seudulla. Projekti tehtiin vesiliiketoiminnassa. Tuki maksettiin Nivokselle vuonna 2021.

Tukien luonteeseen kuuluu tarkastuskäynti, joka tehdään viiden vuoden kuluessa tuen maksamisesta. Tarkastuskäynnillä perehdytään hankkeeseen ja tuottajan on pystyttävä osoittamaan tuen maksamisen perusteet dokumentoituina. Nivoksella dokumentointi hoidetaan asianmukaisesti ja valmiudet tarkastuskäynneille ovat jo olemassa.

Investoimme alueen infrastruktuuriin: vesihuollon investointeja 2023
 

Vesijohto- ja viemärisaneeraukset

Saneerauksilla taataan toimitusvarmuus ja laadukas talousvesi asiakkaille sekä resurssitehokas jätevedenjohtaminen, puhdistus ja palautus luontoon. Isoin saneerauskohteemme oli pääpumppaamon vesihuollon saneeraus, jossa saneerattiin 330 metriä yli 50 vuotta vanhaa betoniviemäriä uudeksi muoviputkeksi. Samalla uusittiin vanha 100 mm valurautaputki 160 mm muoviputkeksi. Tämä lisää eteläisen taajaman veden toimitusvarmuutta.

Lisäksi saneerasimme muutamia vesijohdon runkoventtiileitä. Hyvin toimivilla venttiileillä varmistamme toimitusvarmuutta ja saamme häiriöt rajattua pienemmälle alueelle.  

Vuonna 2023 saneerasimme yhden jätevedenpumppaamon. Uutta vesijohtoverkostoa rakensimme yhteensä 1 324 m ja viemäreitä 1583 m. Uudisrakentamista tehtiin Lempivaaran asuinalueella sekä Roinilanpellon asuinalueella.

Uusia vesi- ja viemäriliittymiä solmittiin solmittiin edellisvuotta vähemmän

Vuosi 2023 oli liittymien suhteen hieman edellistä vuotta hiljaisempi. Mäntsälään uusia vesi- ja viemäriliittymäsopimuksia allekirjoitettiin 43 kpl ja Pukkilaan 3 kpl. Nivoksella hoidammea myös Pornaisten kunnan liittymissopimukset kunnan puolesta ja viime vuonna Pornaisiin tuli 4 uutta liittymäsopimusta.

Pidämme huolta ihmisistä

Nivos on merkittävä työllistäjä Mäntsälän alueella. Voimme vaikuttaa henkilöstön ja sitä kautta yhteiskunnan edistämiseen kouluttamalla työntekijöitämme mm. uusimpien innovaatioiden hyödyntämiseksi sekä huolehtimalla monimuotoisuudesta ja syrjinnän ehkäisystä. Henkilöstöhallintomme vastaa yhdessä esihenkilöiden kanssa koulutusten suunnittelusta ja työntekijöiden henkilökohtaisesta kehityksestä työssään. Parannustarpeet saamme esiin työtyytyväisyyskyselyissä sekä avoimella palautekanavalla.

Nivoksella on 61 vakituista ja neljä määräaikaista työntekijää. Vanhempainvapailla oli vuonna 2023 neljä miespuolista henkilöä. Kaikilla työntekijöillä on yhtäläiset oikeudet työterveydenhuoltoon, kehityskeskusteluihin sekä toimenkuvan mukaiseen palkkatasoon.

Palkattomia työsuhteita ei ole. Teemme yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja tarjoamme työharjoittelujaksoja alan opiskelijoille, jolloin opiskelijat eivät ole työsuhteessa yritykseen. Viime vuonna meillä Nivoksella on ollut kymmenen palkatonta toisen asteen opiskelijaa työharjoittelussa verkostoasennuspuolella.

Tietoja palkansaajista ja työntekijöistä

Henkilöstön sukupuolijakauma	2021	2022	2023
Miehet	55	56	45
Naiset	22	19	20
Yhteensä	77	75	65

Henkilöstö ikäryhmittäin	2021	2022	2023
18-30	17	14	9
31-40	15	14	13
41-60	40	41	36
61-67	5	6	7
Yhteensä	77	75	65

Määräaikaiset / vakituiset	2021	2022	2023
Määräaikaisia	6	5	4
Vakituisia	71	70	61
Yhteensä	77	75	65

Uudet työntekijät ikäryhmittäin	2021	2022	2023
Miehet 18-30	3	2	0
Miehet 31-40	0	0	0
Miehet 41-60	2	1	0
Naiset 18-30	1	1	0
Naiset 31-40	0	1	0
Naiset 41-60	1	0	2
Yhteensä	7	5	2

Kesätyöntekijoitä (määräajan) ikäryhmittäin	2021	2022	2023
Miehet 18-30	6	3	2
Naiset 18-30	0	1	2
Naiset 31-40	0	1	1
Yhteensä	6	5	5

Poislähteneet ikäryhmittäin	2021	2022	2023
Miehet 18-30	3	4	1
Miehet 31-40	0	4	0
Miehet 41-60	0	4	2
Naiset 18-30	0	0	0
Naiset 31-40	0	0	1
Naiset 41-60	2	3	1
Naiset 61-67	1	0	1
Yhteensä	6	15	6

Vanhempainvapaalla	2021	2022	2023
Miehet	4	2	4
Naiset	0	0	0
Yhteensä	4	2	4

Johtoryhmän sukupuolijakauma	2021	2022	2023
Miehet	7	5	5
Naiset	2	1	2

Esihenkilöt (sis. johtoryhmä) sukupuolijakauma	2021	2022	2023
Miehet	15	12	12
Naiset	5	4	4

Henkilöstön koulutus motivoi ja parantaa palveluamme

Kouluttaminen ja osaamisen kehittäminen ovat Nivoksella strategiamme kulmakiviä. Uskomme elinikäiseen oppimiseen ja kannustamme koko henkilöstöämme jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Siten varmistamme korkean osaamisen tason Nivoksella.

Henkilöstön kehittäminen Nivoksella pohjautuu kehityskeskusteluihin, jotka käydään kahdesti vuodessa. Kehityskeskustelussa käydään läpi henkilön osaaminen ja omat tavoitteet sekä Nivoksen strategia ja tavoitteet. Keskusteluiden pohjalta laaditaan kehityssuunnitelma, johon voi sisältyä koulutuksia, työssä oppimista ja muita erilaisia kehitystoimenpiteitä

Teemme myös koko henkilöstölle osaamiskartoitukset, joiden avulla saamme kokonaiskuvan osaamisen tasosta sekä hallitsemme samalla osaamisriskiä.

Joka vuodelle tehdään yksilöllisten kehityssuunnitelmien pohjalta koko konsernin koulutussuunnitelma, jossa kuvataan kattavasti Nivoksen koulutustarpeet kulloisellekin vuodelle. Budjetoimme koulutukseen merkittävän summan rahaa vuosittain investointina tulevaisuuteen.

Teemme yhteistyötä useiden oppilaitosten kanssa. Otamme Nivokselle harjoittelijoita eri kouluista, ja samalla tarjoamme täydennyskoulutusmahdollisuuksia työntekijöillemme. Hyödynnämme oppisopimus- ja koulutussopimusjärjestelyjä. Nivoksella on Keudan kanssa strateginen kumppanuussopimus, jonka ansiosta pystymme kouluttamaan osaajia meille sekä räätälöidyin täsmäkoulutuksin että yleisten tutkintojen puitteissa. Suunnittelemme yhdessä opintokokonaisuuksia, jotka parhaiten palvelevat tarpeitamme. Vuoden 2023 aikana Nivoksella oli koulutussopimusjärjestelyn kautta kymmenen asentajaharjoittelijaa Keudalta eripituisilla jaksoilla.

Vuonna 2023 nivoslaiset ovat kehittäneet ammattitaitoaan myös työn ohella. Yksi kaukolämpöasentajistamme suorittaa Hyriassa oppisopimuksella kaukolämpöasentajan erikoisammattitutkintoa. Lisäksi vesihuollon asentaja suorittaa vesihuoltomestarin tutkintoon tähtääviä opintoja ja toinen suorittaa ympäristöalan ammattitutkintoa vesihuollon osaamisalalla. Neljä esihenkilöä on suorittamassa lähiesimiehen ammattitutkintoa. Lisäksi kaksi sähköasentajaa on suorittamassa työnsä ohella kylmäaineasentajan pätevyyden. 

Nivokselle on laadittu eettinen ohjeistus, joka on jaettu jokaiselle työntekijälle. Uudet työntekijät saavat ohjeistuksen työsuhteen alussa. Lisäksi ohjeistus löytyy sähköisessä muodossa. Ohjeistuksessa on käyty läpi oikeat toimintatavat ja korruptiota ehkäisevät periaatteet ja toimenpiteet. Jokainen on velvollinen noudattamaan ohjeistusta sekä raportoimaan havaitsemistaan väärinkäytöksistä. Henkilöstöhallinto vastaa raportoitujen tapausten tutkinnasta. Vuonna 2021 otettiin käyttöön anonyymi raportointijärjestelmä First Whistle, joka on rakennettu vastaamaan EU:n Whistleblowing-direktiivin määräyksiä. Vuoden 2023 aikana tutkittiin kaksi raportoitua epäilyä, jotka kohdistui asiakas- ja sidosryhmäsuhteisiin ja alihankkijat ja sidosryhmä -toimintaan.

Huolenaiheet käsitellään työryhmässä, johon kuuluu toimitusjohtaja ja kaksi jäsentä. Työryhmä päättää korjaavat toimenpiteet ja vie ne tarvittaessa hallituksen käsiteltäviksi. 

Syrjimättömyys on olennainen osa hyvinvoivaa organisaatiota

Nivoksella olemme laatineet yhdenvertaisuussuunnitelman, joka kuvaa ne periaatteet ja toimenpiteet, joilla haluamme varmistaa yhdenvertaisuuden toteutumisen. Sovellamme rekrytoinneissa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoperiaatteita. Valitsemme hakuprosessissa jatkohaastatteluun kaiken ikäisiä emmekä kiinnitä huomiota etniseen taustaan tai sukupuoleen tehtävää täytettäessä.

Olemme julistautuneet syrjimisvapaaksi alueeksi. Syrjintää ei hyväksytä missään muodossa talon sisällä eikä myöskään sidosryhmiemme tai asiakkaidemme suuntaan. Nivoksella on olemassa sovitut prosessit mahdollisten syrjimättömyysperiaatteiden rikkomustapausten käsittelemiseksi. Vuonna 2023 ei esiintynyt yhtään syrjintätapausta.

Sovellamme rekrytoinneissa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoperiaatteita. Valitsemme hakuprosessissa jatkohaastatteluun kaiken ikäisiä emmekä kiinnitä huomiota etniseen taustaan tai sukupuoleen tehtävää täytettäessä. Olemme syrjintävapaa työpaikka.

Koulutettujen henkilöiden määrä	2021	2022	2023
Henkilöstö yhteensä	76	75	67
Naiset	18	19	20
Miehet	58	56	47
Osallistui koulutuksiin	55	55	58
Naiset	12	11	14
Miehet	43	44	44
Kokonaistuntimäärä	1 873	2 356	2 218
Naiset	190	368	344
Miehet	1 683	1 988	1 874