Nivos, etusivu

Ojalan pohjavesialue on Mäntsälän aarre

Juuri valmistuneet Ojalan pohjavesialueen geologiset selvitykset auttavat ymmärtämään pohjaveden muodostumista Mäntsälän alueella. Me Nivoksella teemme selvitysten pohjalta monipuolista yhteistyötä pohjaveden turvaamiseksi.

Meille kaikille elintärkeän puhtaan talousveden valmistamiseksi tarvitaan ensiluokkaista pohjavettä. Mitä paremmin pohjavesialueiden ja pohjaveden muodostumisalueiden maaperä tunnetaan, sitä paremmin pohjavettä pystytään suojelemaan.

Siksi me Nivoksella olemme kuluneen vuoden aikana tutkineet yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kanssa Ojalan pohjavesialueen geologista rakennetta. Nyt syksyllä valmistunut selvitys auttaa turvaamaan vedentuotantoamme ja hyödyttää myös kestävää maankäyttöä ja kaavoitusta.

Mäntsälän ensimmäisen luokan pohjavesialueista Ojala on tärkein, ja alueelta saadaankin lähes puolet Mäntsälän vedentarpeesta.

”Geologisen tuntemuksen parantuminen auttaa meitä täyttämään ympäristö- ja vesiensuojelutavoitteita sekä turvaamaan puhtaan raakaveden saannin. Ojalan pohjavesialueella sijaitsevaan aseman seutuun kohdistuu kaavoituspaineita, joten päätösten tueksi tarvitaan entistä tarkempia tietoja”, tuotantopäällikkömme Päivi Nyyssönen kertoo.

Puhdas pohjavesi on aarre, jonka ylläpitäminen on tärkeää sekä kansalaisille että viranomaisille. Selvitystä hyödynnetään muun muassa Mäntsälän pohjavesialueiden seurantatyöryhmässä, päivitettävässä Mäntsälän pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa, strategisessa yleiskaavassa ja maakuntakaavassa sekä Sälinkään teollisuusalueella sijainneen romuttamon pilaantuneiden maiden jälkitarkkailussa.

Kuvassa tuotantopäällikkömme Päivi Nyyssönen.
”Geologisen tuntemuksen parantuminen auttaa meitä täyttämään ympäristö- ja vesiensuojelutavoitteita sekä turvaamaan puhtaan raakaveden saannin”, kertoo tuotantopäällikkömme Päivi Nyyssönen.

Antoisimmat pohjavesivyöhykkeet sijaitsevat Hietasenojalla

Selvityksen käytännön tutkimukset teki työ- ja elinkeinoministeriön alainen GTK, jonka asiantuntijat ovat erikoistuneet muun muassa vesi- ja ympäristökysymyksiin. GTK:n Vesiratkaisut-yksikön projektipäällikön, geologi Tiina Kaipaisen mukaan selvityksissä tutkittiin pohjavesialuetta, pohjaveden virtauksia, muodostumista ja määriä sekä maaperän rakenteita muun muassa maastokartoituksilla, maaperän kairauksilla, maatutkaluotauksella ja painovoimamittauksilla.

”Ojalan pohjavesialue on hajanainen ja yllättävän kallioinen. Suojaavien ja puhdistavien maakerroksien paksuus on riittävä ja se vaihtelee 10–20 metriin. Virtaus on eteläsuuntaan. Antoisimmat alueet sijaitsevat Hietasenojan paikkeilla, joten vedenottamo sijaitsee varsin otollisella paikalla”, Kaipainen tiivistää selvityksen tietoja.

Kahden kallion kohouman välissä, Hietastenojan alueella on useamman metrin paksuinen savikerros, jonka alla pohjavesi virtaa hiekassa, paineen alla.

”Savikerrosta kaivettaessa tai paaluttaessa on riski, että vesitiivis kerros rikkoutuu ja pohjaveden antoisuus vähenee paineen tai virtauksen muuttuessa. Tiealueilta voi kulkeutua haitallisia aineita sateiden ja hulevesien mukana alueen ojan kautta aina pohjaveteen saakka”, Kaipainen kuvaa alueen riskejä.

Kaipaisen mukaan tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia, sillä osassa kairauksia ei löydettykään vettä.

”Mahdollisissa lisäselvityksissä tutkitaan, pitääkö pohjavesialueen rajauksia miettiä uudelleen vai osuiko kairaus vain sattumalta vedettömään kalliokynnykseen. Lisämittaukset tarkentaisivat tämänhetkistä tietokonemallinnusta”, Kaipainen toteaa.

Painovoimamittausta Ojalan pohjavesialueen eteläisen muodostumisalueen lounaisosassa, mittaajana Jukka Piispa. Kuva Janne Tranberg, GTK.
Painovoimamittausta Ojalan pohjavesialueen eteläisen muodostumisalueen lounaisosassa, mittaajana Jukka Piispa. Kuva Janne Tranberg, GTK.

Ely-keskus määrittää pohjavesialueen rajat

Uudenmaan Ely-keskuksella on pohjavedensuojelullisia ja vesilainvalvontaan liittyviä tehtäviä. Hydrogeologi Heini Loikkasen vastuulla on muun muassa pohjavesiluokitusten ja -alueiden rajausten tarkistaminen.

”Pohjavesialue on hajanainen, ja se on käytettävissä olleiden tietojen perusteella määritelty varsin laajaksi. Rajaukset on tarkistettu viimeksi vuonna 2018.  Koska osa tutkituista alueista jäi mysteeriksi, tarvitaan lisäselvityksiä ennen rajausten tarkentamista. Jatkoselvityksille on jo anottu määrärahaa”, Loikkanen viittaa edellä kuvattuihin GTK:n selvityksiin.

Loikkasen mukaan kiireellisimmät lisäselvitystarpeet kohdistuvat Ojalan pohjavesialueen eteläosaan, mihin on tulossa kaavamuutoksia. Elyn asiantuntijat ohjaavat pohjavesialueille sijoittuvia kaavahankkeita.

Pohjavesialueet huomioidaan eri kaavavaiheissa

Mäntsälän kaavoituspäällikkö Maria Isotuvan mukaan jo laki velvoittaa suojelemaan pohjavettä. Pohjavesien suojelun kannalta merkittävät toimintojen sijoittumista koskevat ratkaisut tehdään maakunta- ja yleiskaavassa. Alueiden suunnittelu tarkentuu vielä asemakaavavaiheessa, jossa ohjataan rakentamisalueiden sijoittumista ja sisältöä sekä säädellään rakentamistapaa yksityiskohtaisemmin.

”Keväällä 2023 hyväksytty Uusimaa-kaava 2050 määrää, että Ojalan pohjavesialuetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden laatua, määrää tai veden hankintaa”, Isotupa sanoo.

Uusimaa-kaava 2050 ohjaa 26 Uudenmaan kunnan kaavoitusta ja siinä on otettu huomioon alueiden MAL-yhteistyö eli maankäyttö, asuminen ja liikenne. Yksi kehitettävistä alueista on Mäntsälän asemanseutu, joka sijaitsee pohjavesialueella. Isotuvan mukaan Mäntsälän strategisen yleiskaavan 2050 luonnos 2 on tarkoitus saada nähtäville vuonna 2024.

”Pohjavettä voidaan suojella ja riskejä hallita erilaisilla maankäyttöä ohjaavilla ja rajaavilla kaavamääräyksillä, jotka tarkentuvat asemakaavassa”, Isotupa vakuuttaa.

Isotupa arvioi, että tuleva teollinen toiminta on syytä ohjata Sälinkääntien teollisuusaluetta riskittömämmille paikoille pohjavesialueen vuoksi.

Hulevedet hallintaan rakentamisen tiivistyessä

Tavoitteeksi on asetettu, että rakennusjärjestys uusitaan vuoden 2025 alkuun mennessä, jolloin uusi rakentamislaki astuu voimaan. Samoin vuonna 2015 laadittu hulevesiohjelma tullaan päivittämään tarvittavilta osiltaan, ja pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (2013) päivityksestä on ollut alustavaa keskustelua. Mäntsälän ympäristönsuojelumääräysten tarkistamistyö on käynnistynyt keväällä osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla. Ympäristönsuojelumääräysten tarkoituksena on ehkäistä ympäristön pilaantumista paikallisella tasolla. 

Rautatieaseman läheisyyteen tiivistyvä yhdyskuntarakenne voi vähentää alueella muodostuvan pohjaveden määrää sekä aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle. Muuttuvat olosuhteet tuovat luonnollisesti mukanaan uusia vaatimuksia hulevesien hallintaan, vesistöjen ja pohjavesien suojeluun ja vaatimusten täyttäminen edellyttää aikaisemmasta poikkeavaa resursointia ja osaamisen kehittämistä.

”Rakentamisen yhteydessä hulevesien imeytyminen täytyy suunnitella huolella. Terveellisen ja turvallisen ympäristön ja riittävän pohjavesivarannon turvaamiseksi avainasemassa on tiivis ja hyvä yhteistyö eri viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa”, Isotupa toteaa.

Päivi Nyyssönen korostaa Mäntsälän pohjavesialueiden seurantatyöryhmän merkitystä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoimaan työskentelyyn osallistuu Nivos, kunta ja Uudenmaan ely-keskus.

”Mäntsälään on tulossa myös pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivittäminen, ja selvityksistä saadaan lähtötietoja suunnitelmien tekemiseen. Pohjavesi on niin tärkeä, että se on aivan kaikkien yhteinen asia”, Päivi tiivistää.

Lähde-palvelussa voit tutustua GTK:n tuottamaan tutkimustietoon Suomen pohjavesialueista: lahde.gtk.fi

Miten sinä voit suojella pohjavesiä?

  • Ota selville, missä asuinalueesi pohjavesialueet sijaitsevat.
  • Jos havaitset pohjavesialueen maastossa ongelmajätettä, ilmoita niistä hätänumeroon 112.
  • Auton pesu vaatii asianmukaisen paikan. Kotipiha täyttää harvoin asianmukaisen pesupaikan vaatimukset.
  • Vältä turhaa veden käyttöä pihateitä ja jalkakäytäviä pestessäsi.
  • Vanhat kodinkoneet, paristot tai akut eivät kuulu pihapiiriin tai luontoon.
  • Älä koskaan kaada liuottimia, öljyjä, pesuaineita tai bensaa maahan tai viemäriin.
  • Vie kierrätys- ja ongelmajätteet jäteasemalle – kaikelle tavaralle löytyy kyllä oma loppusijoituspaikkansa!
  • Lue lisää: Pohjavesiemme suojelu kuuluu kaikille – tiesitkö, että auton peseminen kotipihassa on riski pohjavesille?

Aiemmat aiheeseen liittyvät artikkelit:

Ojalan pohjavesialueella tehdään painovoimamittauksia, 4.5.2023

Ojalan pohjavesialueen geologista rakennetta tutkitaan yhteishankkeella, 19.10.2022

Haluatko pysyä ajan hermolla? Tilaa uutiskirjeemme!

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään ja saat ensimmäisten joukossa tietoa energiaan, veteen ja lämpöön liittyvistä ajankohtaisista aiheista (max 1-2 kertaa kuukaudessa)! Lähettämällä sähköpostiosoitteesi annat meille luvan tallentaa tietosi asiakasrekisteriimme. Käsittelemme asiakastietojasi huolella, tästä linkistä pääset lukemaan tietosuojaselosteemme.

Jätevesien hiilijalanjälkilaskennalla kohti yliopistotutkintoa

Henkilöstömme kehittäminen on meille tärkeää paitsi liiketoiminnan myös työssä viihtymisen kannalta. Yksi esimerkki opinhaluisista työntekijöistämme on diplomi-insinööriksi opiskeleva käyttöpäällikkömme Iida Hyytinen, jonka lopputyö edistää jätevedenpuhdistamomme päästöjen vähentämistä. 

Käyttöpäällikkömme Iida Hyytinen on vastannut jo viitisen vuotta Mäntsälän kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnasta. Pari vuotta sitten Iida päätti hakeutua jatko-opintojen pariin, ja nyt hän opiskeleekin diplomi-insinööriksi LUT-yliopiston (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto) englanninkielisessä vesihuollon water technology -maisteriohjelmassa työn ohessa. 

”Alkuun jännitti, että mitä työnantaja tuumaa opiskeluaikeistani. Se oli turhaa, sillä kaikki järjestyi ja työkaverit ovat olleet tosi kannustavia”, Iida summaa. 

Iida on käyttänyt keskimäärin yhden työpäivän viikosta opinnoilleen. Yleensä suunnitellut opintopäivät ovat toteutuneet, mutta tarvittaessa olemme joustaneet puolin ja toisin. Jos jätevedenpuhdistamon toiminta tai kehittäminen on vaatinut Iidan läsnäoloa, hän on jäänyt töihin. Kun taas opinnot ovat vaatineet lisäpäiviä, olemme niitä järjestäneet. Kouluttautumiseen jos mihin pätee sanonta: antaessaan saa. 

Päästöjen pienentäminen vaatii tarkkaa laskentaa 

Nyt Iida on jo suorittanut kaikki kurssit, ja lopputyön aihe löytyi meiltä Nivokselta. Diplomityö käsittelee ylläpitämämme Mäntsälän jätevedenpuhdistamon hiilijalanjäljen laskentaa.

”Opinnäytteessä lasken puhdistusprosessista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja teen kehitysehdotuksia niiden pienentämiseksi. Päästöt voivat pienentyä, jos energiankulutus tai kemikaalien käyttö vähenee ja silloin myös kustannukset saattavat pienentyä. Joissain tapauksissa käykin päinvastoin, joten päästöjen pienentäminen on melkoista tasapainoilua”, Iida kuvailee laskennan haasteita.

”Opinnoissa on ihan riittävästi tekemistä, vaikka suurin osa onnistui etänä oman aikataulun mukaan. Arvostan todella työnantajan tukea ja opintojen mahdollistamista, sillä kyllä poissaoloista aina jotain viiveitä tulee omiin töihin. Toisaalta lopputyö tulee kyllä olemaan hyödyksi myös jätevedenpuhdistamon toiminnan kehittämisessä”, Iida kuvailee win-win-tilannetta.

Kouluttautunut henkilöstö – tyytyväinen asiakas

Koulutamme jatkuvasti henkilöstöämme koulutussuunnitelmiemme mukaan. Käymme kehityskeskusteluita ja teemme osaamiskartoituksia, jotta saamme selville henkilöstömme koulutustarpeet ja -toiveet. Vuosittain nivoslaisille kertyy jopa 300–400 koulutuspäivää!

Eikä siinä vielä kaikki, vaan osaavasta ja eteenpäin pyrkivästä henkilöstöstämme osa hakeutuu myös omaehtoisiin koulutuksiin hankkiakseen vaikkapa yliopistotutkinnon. HR-asiantuntijamme Jaana Leinon mukaan kouluttautumiseen onkin monia tapoja ja mahdollisuuksia, ja lopulta asiakas aina hyötyy osaavista ammattilaisistamme.

”Esimerkiksi asentajamme päivittävät erilaisia pätevyyksiä säännöllisesti, ja osa työntekijöistämme suorittaa työajalla ammatti- tai erikoisammattitutkintoa. Tänäkin vuonna kuusi työntekijäämme suorittaa oppisopimuksella ammattitutkintoon johtavaa koulutusta muun muassa lähiesihenkilöksi. Omaehtoista yliopisto-opiskelua varten voi saada opintovapaata tai työaikajoustoja”, Jaana tietää.

Kouluttautuminen hyödyttää koko työyhteisöämme: ammattitaidon kasvattaminen paitsi lisää osaamista ja työhyvinvointia, myös edistää liiketoimintaa. Toisin sanoen mitä kouluttautuneempia ja osaavampi henkilöstö, sitä parempia ja nykyaikaisempia palveluita sinä saat asiakkaanamme, olipa kyse sitten energiasta, lämmöstä, vedestä tai verkkopalveluista!

Haluatko pysyä ajan hermolla? Tilaa uutiskirjeemme!

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään ja saat ensimmäisten joukossa tietoa energiaan, veteen ja lämpöön liittyvistä ajankohtaisista aiheista (max 1-2 kertaa kuukaudessa)! Lähettämällä sähköpostiosoitteesi annat meille luvan tallentaa tietosi asiakasrekisteriimme. Käsittelemme asiakastietojasi huolella, tästä linkistä pääset lukemaan tietosuojaselosteemme.

Näin valmistamme laadukasta vettä ja puhdistamme jätevedet

Puhdas vesi on elämän edellytys. Jokapäiväinen elämäneliksiiri ei virtaa Mäntsälän ja Pukkilan vesiverkostossa itsestään, vaan ammattilaisemme työskentelevät pitkäjänteisesti, jotta sinä saat laadukasta vettä kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. He myös puhdistavat jätevedet, jotta ne eivät kuormittaisi ympäristöä.

Jos asiakkaanamme olet tottunut siihen, että hanastasi virtaa aina raikasta vettä ja viemärisi vetää nikottelematta, voimme olla tyytyväisiä. Näin kuuluukin olla, ja silloin olemme onnistuneet vesihuollon toiminnan ja laitteiden ylläpidossa, varautumisessa ja suunnittelussa sekä investoinneissa.

Vesihuollon järjestäminen on aina edellyttänyt varautumista yllättäviin tilanteisiin. Viime vuosina vaatimukset ovat perustelluista syistä lisääntyneet. 

”Varautumisen tarvetta ovat lisänneet muun muassa koronapandemia, Ukrainan sodan vuoksi järkkynyt turvallisuustilanne sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset. Yksi lisä viranomaisvaateisiin on vuoden alusta voimaan astunut EU:n juomavesidirektiivi”, tuotantopäällikkömme Päivi Nyyssönen kertoo.

Lisääntyneet vaatimukset luonnollisesti näkyvät myös meillä Mäntsälässä ja Pukkilassa. Katsotaanpa vaihe vaiheelta, mitä kaikkea alueemme vesihuoltoon tänä päivänä kuuluu. 

Puhdas hanavesi saa alkunsa pohjavedestä

Me Nivoksella valmistamme käyttämäsi talousveden pohjavedestä. Vastuullamme on neljä Mäntsälässä ja Pukkilassa sijaitsevaa vedenottamoa, joissa pohjavesikaivoista pumpattu pohjavesi käsitellään. 

”Pohjavesi on yleensä laadukkaampaa ja paremman makuista kuin pintavesistä otettu vesi. Pumppauksen jälkeen veden pH-arvo säädetään vedenkäsittelyssä sopivaksi, ja vesi desinfioidaan UV-valolla ennen verkostoon pumppausta”, Päivi kertoo.

Jokainen pohjavesialue on omanlaisensa. Täällä Mäntsälässä pohjavesialueet ovat pienehköjä ja niiden sorapatjat ovat ohuempia kuin esimerkiksi Salpausselän harjualueilla. Maankäyttö, rakentaminen ja muut ihmisen tai luonnon aikaansaannokset voivat vaikuttaa pohjaveden laatuun. 

Tarkkailemme pohjavesialueilla pohjaveden pinnan korkeutta, otamme havaintoputkista näytteitä ja raportoimme kaikesta vedenottolupien edellyttämällä tavalla. Lisäksi tarkkailemme vedenottamoilla veden laatua käsittelyprosessin eri pisteistä. 

Samaan aikaan teemme yhteistyötä pohjaveden suojelemiseksi. Esimerkiksi Geologinen tutkimuslaitos tekee Ojalan pohjavesialueella rakenneselvityksiä. Juuri aloittaneessa pohjaveden seurantaryhmässä taas on meidän nivoslaisten lisäksi Mäntsälän kunnan viranomaisia sekä valvontaviranomaisia Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta ja ELY-keskuksesta.

”Yksi esimerkki viranomaisyhteistyöstä on nyt jo päättynyt PIMA-hanke, jossa romuttamon osalta pilaantunutta maaperää kunnostettiin Ojalan pohjavesialueella. Jälkiseurantaa vielä tehdään pohjavesialueella.”, Päivi mainitsee. 

Vedenjakelun toimivuus säästää vettä ja kustannuksia

Vedenottamoilta siirrämme käsitellyn veden paineenkorotuspumpuilla vesijohtoverkkoon. Kotonasi on vesimittari, jonka mukaan laskutamme vedenkäytöstäsi. Viime vuosina olemme vaihtaneet vanhoja vesimittareita uusiin etäluettaviin mittareihin, joiden ansiosta kuukausilaskut perustuvat todelliseen kulutukseen ja sinä säästyt yllättäviltä tasauslaskuilta.

Verkostopäällikkömme Niko Nurmion mukaan reaaliaikaisesta mittaamisesta on muitakin hyötyjä.

”Asiakas voi havahtua varhaisessa vaiheessa esimerkiksi lämminvesivaraajan varoventtiilin vuotoon, kun kulutus poikkeaa aiemmasta. Me vesilaitoksella taas saamme ajantasaista tietoa vesitaseesta eli siitä, miten verkkoon pumpatun veden määrä eroaa asiakkaalle myydystä määrästä”, Niko avaa mittareiden merkitystä vuotojen havaitsemisessa.

Vesiverkoston vuotojen sattuessa puhdistettua vettä menee hukkaan, veden laatu heikkenee ja korjaustyöt voivat aiheuttaa häiriöitä jakeluun. Verkoston automaatio tarjoaa meille hyödyllistä tietoa ylläpitoon ja korjaamiseen. Mäntsälässä vanhimmat vesijohdot on otettu käyttöön 1960-luvulla, joten ne alkavat olla käyttöikänsä lopussa. Alue, jolla on paljon vuotoja tai laajoja häiriöitä, nousee saneerauslistamme kärkeen.

”Jonkin verran saneeraustarvetta voidaan lykätä venttiilejä uusimalla. Nykymateriaaleilla venttiilien käyttöikä on 50 vuotta ja putkien 80–100 vuotta.”

Kuvassa esitetään miten puhdas vesi ja jätevesi kulkeutuu verkostossamme. Kuva on selitetty auki artikkelissa.
Klikkaa kuvaa, se avautuu uuteen välilehteen isompana

Jäteveden laadullakin on väliä

Puhdas talousvesi muuttuu asiakkaidemme käytössä jätevedeksi, jonka me poistamme jätevesipumppaamoilla ja jätevesiviemäreitä pitkin Mäntsälän jätevedenpuhdistamolle. Käsittelemme puhdistamolla Mäntsälän keskustan, Sälinkään, Pukkilan sekä Hirvihaaran ja Sääksjärven vesiosuuskuntien jätevedet niin, että ne voidaan turvallisesti palauttaa takaisin luontoon. 

”Käytössämme on kolme erilaista puhdistustapaa. Mekaanisessa vaiheessa erotellaan kiintoaines, kemikaaleilla saostetaan veden fosforia ja aktiivilietteellä käsitellään orgaanista ainetta ja typpeä. Liete ja biomassa lingotaan, jonka jälkeen lingottu liete viedään kompostoitavaksi Nurmijärvelle. Puhdistettu vesi lasketaan Mäntsälänjokeen, josta se lopulta kulkeutuu Itämereen”, käyttöinsinöörimme Iida Hyytinen kertoo.

Viemäriverkostoon joutuvat hulevedet eli sade- ja sulamisvedet sekä rakennusten perustusten kuivatusvedet voivat häiritä biologista puhdistusprosessia sekä lisätä kemikaalien käyttöä ja pumppaamoiden sähkönkulutusta. 

”Siksi otimme uutena puhdistusvaiheena käyttöön tertiäärikäsittelyn viitisen vuotta sitten. Se tehostaa kiintoaineen ja fosforin poistoa, jos biologinen vaihe joudutaan ohittamaan hulevesien vuoksi”, Iida sanoo.

Parhaillaan uusimme jätevedenpuhdistamon automaatiota puhdistuksen parantamiseksi entisestään. Se on viimeinen vaihe koko vesihuoltomme automaatiouudistuksessa, jonka myötä olemme jo päivittäneet Mäntsälän ja Pukkilan talousveden automaation, Pornaisten vesihuollon sekä Mäntsälän ja Pukkilan jätevesipumppaamot vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin.

Sen lisäksi, että tarkkailemme jatkuvasti sekä pohjaveden että jakelemamme talousveden laatua, seuraamme myös Mäntsälän-Mustijoen vedenlaatua ja tilaa. Tähän kuuluu kalaston, piilevän ja pohjaeläinten tarkkailua ympäristöluvan edellyttämällä tavalla.

Vesimaksujen vastineeksi saat varmuutta vedensaantiin

Koko vesihuoltomme toiminta – talousveden valmistus pohjavedestä ja sen jakelu sekä jäteveden puhdistus – kustannetaan asiakkailtamme perityillä vesihuoltomaksuilla. Niillä katetaan myös investoinnit ja jatkuva varautuminen: esimerkiksi pandemian ja energiakriisin vuoksi olemme täydentäneet kriittisten komponenttien ja kemikaalien varastoja sekä investoineet varavoimakoneisiin, jotta tärkeät laitokset saavat aina virtaa.

Tulevaisuudessa erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten pitkät kuivuusjaksot tai rankkasateet, voivat lisääntyvässä määrin aiheuttaa paikallisia haasteita veden laadulle. Nekin voidaan ratkaista hyvällä ennakoinnilla ja yhteistyöllä – jo hyvän sään aikana.

Mitä vesimaksuilla saat?

Liittymismaksu: Saat kiinteistön liitettyä vesi- ja jätevesiverkostoon. Maksulla katetaan osittain runkoverkoston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset.

Tonttihaarojen ja vesimittaripään rakentamismaksut: Maksu sisältää liitostyön, vesi- ja viemäriliittymien rakentamisen tontin rajalle runkoputkista sekä vesijohdon vesimittarille asti. Maksut sisältävät myös vesimittaripään rakentamisen.

Perusmaksu: Saat toimitusvarmaa, puhdasta vettä. Maksulla katetaan vedenottamoiden, vesijohtoverkoston, jätevedenpuhdistamon ja viemäriverkoston ylläpito, investoinnit, palvelut ja hallinto sekä ympärivuorokautinen varallaolo. 

Käyttövesimaksut vedelle ja jätevedelle: Saat käyttämäsi puhtaan veden valmistamisen pohjavedestä ja sen siirron kiinteistöösi. Lisäksi jätevesi poistuu kiinteistöstäsi, ja puhdistamme sen määräysten mukaisesti.

Ojalan pohjavesialueen geologista rakennetta tutkitaan yhteishankkeella

Nivoksen, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteishankkeessa tutkitaan Mäntsälän Ojalan pohjavesialueen geologista rakennetta. Hanke käynnistyy syksyllä 2022. GTK tekee maastokartoituksia, maatutkaluotauksia, painovoimamittauksia, kairauksia ja pohjaveden havaintoputkien asennuksia. Maastokartoitukset ja maatutkaluotaukset alkavat viikolla 42.

Pohjavesialueen geologisilla rakennetiedoilla edesautetaan vedenhankinnan, pohjaveden suojelun ja maankäytön yhteensovittamista. ”Maastossa tehtävistä tutkimuksien tuloksista saadaan mallintamalla tarkennettua tietoa pohjavesialueen kallionmuodostumista, maaperäkerroksista, pohjavedenpinnan tasosta ja virtaussuunnista.” kertoo GTK:n projektipäällikkö Tuire Valjus.

”Ojalan pohjavesialue on merkittävä vedenhankinnan kannalta. Alueella on Ojalan vedenottamo, josta tulee puolet Mäntsälän juomavedestä. On tärkeää saada tarkempaa tietoa pohjavesialueesta huomioiden Ojalan alueen tuleva kehittyminen. ” toteaa Nivoksen johtaja Kimmo Rintamäki.

”Uudenmaan alueella on tehty useita pohjavesialueiden geologisia rakenneselvityksiä. Hienoa, että Mäntsälästäkin saadaan tarkkaa tutkimustietoa Ojalan pohjavesialueesta.” kertoo ylitarkastaja Heini Loikkanen Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Maastokartoitukset aloitetaan lokakuussa

Lokakuussa aloitetaan maastokartoitukset  ja maatutkaluotaukset. Keväällä 2023 tehdään pohjavesiputkien ja kairauspisteiden asennukset. Tutkimusraportti valmistuu kesällä 2023.

Painovoimamittauksella selvitetään kalliopinnan korokuvaa herkän vaa’an gravimetrilaitteen avulla. GTK:n tutkijat kulkevat maastossa mitaten gravimetrilaitteella ennakkoon suunnitellun reitin mukaan. Gravimetri mittaa maan vetovoimakentän suuruutta, jossa voidaan havaita maaperän paksuuseroja ja kalliopinnan korkeutta. Maatutkaluotauksella saadaan profiilitietoa maaperän rakenteesta, jopa 30 metrin syvyydeltä tiedot kalliopinnan korkokuvasta, pohjaveden pinnan tasosta, maalajien laadusta ja maaperäkerrosten rakenteesta. Maatutkaa vedetään autolla tai mönkijällä teitä pitkin. 

”Pohjavesipinnan tasoa selvitetään olemassa olevista pohjaveden havaintoputkista ja aikaisempien tutkimusaineistojen avulla. Aineistojen täydentämiseksi Ojalan pohjavesialueella asennetaan viisi uutta pohjaveden havaintoputkea kairaamalla. Kairaukset tekee GTK:n alihankkija keväällä 2023. ” toteaa Tuire Valjus GTK. 

”Me Nivokselta lähestymme etukäteen kirjeitse maanomistajia, joiden maille on suunnitteilla asentaa pohjaveden havaintoputki kairaamalla. Kirjeessä kerromme tarkemmin toteutuksesta ja tutkimusluvista.” kertoo Kimmo Rintamäki.

Ojalan pohjavesialue

  • luokiteltu I luokan pohjavesialueeksi. I luokkaan kuuluu vedenhankintaan tärkeät pohjavesialueet
  • pinta-ala reilu 3 km2, josta noin 1 km2 pohjaveden muodostumisaluetta
  • alueella sijaitsee Ojalan vedenottamo, joka tuottaa vettä noin 1000 m3/vrk eli puolet mäntsäläläisten vedestä.

Lisätiedot

  • Kimmo Rintamäki, toimitusjohtaja, Nivos Vesi ja Lämpö Oy
  • Tuire Valjus, projektipäällikkö, Geologian tutkimuskeskus, puh. 040 540 5265
  • Heini Loikkanen, ylitarkastaja, Uudenmaan ELY-keskus, puh. 0295 021 229

<< Palaa takaisin

<< Tutustu Nivoksen vuoteen 2022