Datakeskukset voivat olla osa energiaratkaisua
Tänä keväänä on puhuttu paljon datakeskusten merkityksestä Suomelle. Keskustelua on siivittänyt hallituksen suunnitelma siirtää datakeskukset sähköveroluokkaan 1, jolloin niiden maksama energiavero yli 40-kertaistuisi nykyisestä. Nämä aikeet ovat herättäneet sekä kiitosta että huolta korotuksen vaikutuksista kansainvälisten yritysten halukkuuteen investoida Suomeen.
Ymmärrän huolen siitä, saavatko suuret sähkönkuluttajat kohtuutonta verohyötyä. Mutta onko meillä varaa katsoa tätä asiaa mustavalkoisesti? Datakeskukset eivät ole vain sähkönsyöjiä, vaan oikein hyödynnettyinä ne voivat olla osa energiainframme ratkaisua. Verotus voisi toimia keinona ohjata vastuulliseen toimintaan, jossa datakeskukset tarjoavat hukkalämpönsä hyödynnettäväksi ja tukevat sähköverkkoa.
Voisiko vastuullisuudesta koitua verohyötyä?
Nykyisessä datakeskusuutisoinnissa on jäänyt hieman varjoon yksi niiden merkittävimmistä hyödyistä. Fossiilitonta sähköä käyttävän datakeskuksen tuottamalla hukkalämmöllä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita kaukolämmön tuotannossa ja pienentää näin lämmityksen päästöjä tehokkaasti.
Meillä Mäntsälässä näin on tehty jo vuosikymmenen ajan. Nebiuksen datakeskuksen laajennuksen ja Vernen datakeskuskampushankkeen myötä pääsemme nyt lisäämään entisestään hukkalämmön kierrätystä kaukolämpöverkkoomme. Lisäksi selvitämme Hyvinkään Lämpövoiman kanssa mahdollisen yhdyslinjan rakentamista, jolloin Mäntsälän datakeskusten hukkalämpöä voitaisiin hyödyntää laajemminkin.
Tästä taustasta käsin ehdotan, että verotus voisi rangaistuksen sijaan toimia kannustimena. Jos konesali tarjoaa tuottamansa hukkalämmön hyödynnettäväksi sataprosenttisesti, miksei se voisi saada sataprosenttisen verohyödyn? Jos osuus on pienempi, huojennuskin olisi pienempi. Tällainen malli kannustaisi investoimaan vastuullisiin ratkaisuihin ja hyödyttäisi koko yhteiskuntaa.
Myös sähköverkon tukeminen voisi olla kriteeri. Datakeskukset voivat auttaa sähköverkon taajuuden ja jännitteen säätelyssä varavoimajärjestelmillään. Esimerkiksi tehopulan uhatessa ne voivat tukea sähköjärjestelmää – eli käytännössä auttaa pitämään valot päällä myös häiriötilanteissa. Tämäkin voisi olla osa verokannustinjärjestelmää.
Datakeskus voi mahdollistaa yritystoimintaa
Tosiasia on, että datakeskukset voivat valita sijoittumisensa, eikä Suomi ole ainoa vaihtoehto. Meillä on kuitenkin useita valtteja käsissämme: poikkeuksellisen vahva sähköverkko, päästötön sähköntuotanto ja vahva infraosaaminen. Sen sijaan että karkotamme investointeja, meidän kannattaisi houkutella niitä.
Konesalit voivat myös synnyttää uutta toimintaa ympärilleen. Matala-asteista lämpöä tai nopeaa ja varmaa tiedonsiirtoa tarvitsevat yritykset, kuten tekoälytoimijat, voisivat löytää syyn sijoittua niiden läheisyyteen. Mäntsälässä on jo nähtävissä kiinnostusta tämän kaltaiseen kehitykseen.
Pidemmälle tulevaisuuteen katsottaessa datakeskukset voivat myös vakauttaa sähkömarkkinaa. Tyypillisesti ne tekevät pitkäaikaisia sähkösopimuksia, mikä tuo sähköntuottajille turvaa ja ehkäisee nollahintojen yleistymistä. Se on myös tavallisen kuluttajan etu, sillä kannattava sähköntuotanto varmistaa, että sen kehittämiseen ja kasvattamiseen riittää kiinnostusta myös tulevaisuudessa.
Hyvin toteutettuina datakeskukset eivät ole uhka, vaan fiksu osa suomalaisen energia- ja talousjärjestelmän tulevaisuutta.
Marko Ahl
Kirjoittaja on Nivos-konsernin toimitusjohtaja
Haluatko pysyä ajan hermolla? Tilaa uutiskirjeemme!
Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään ja saat ensimmäisten joukossa tietoa energiaan, veteen ja lämpöön liittyvistä ajankohtaisista aiheista (max 1-2 kertaa kuukaudessa)! Lähettämällä sähköpostiosoitteesi annat meille luvan tallentaa tietosi asiakasrekisteriimme. Käsittelemme asiakastietojasi huolella, tästä linkistä pääset lukemaan tietosuojaselosteemme.