Vastuullisuuden painopisteet

Nivoksella vastuullisuusprosessissamme on määritelty olennaiset vastuullisuuden aiheet seuraavasti:

Pidämme huolta ympäristöstä ja ilmastosta – ympäristövastuu:

• Päästöt
• Vesi ja jätevesi
• Jätteet
• Energiankulutus
• Materiaalit (raportoidaan vuodesta 2024 alkaen)
• Hankintaketjun ympäristövaikutukset (raportoidaan vuodesta 2024 alkaen)

Turvallinen elämä – sosiaalinen vastuu, yhteisö ja henkilöstö:

• Työterveys ja -turvallisuus
• Asiakasturvallisuus
• Asiakkaan yksityisyydensuoja

Terve liiketoiminta – hallintotapavastuu:

• Taloudellinen suoriutuminen
• Välilliset taloudelliset vaikutukset
• Määräystenmukaisuus (raportoidaan vuodesta 2025 alkaen)
• Hankintakäytännöt (raportoidaan vuodesta 2025 alkaen)

Pidämme huolta ihmisistä – sosiaalinen vastuu, yhteisö ja henkilöstö:

• Kouluttaminen
• Hankintaketjun sosiaaliset vaikutukset (raportoidaan vuodesta 2025 alkaen)

Päivitettyjen olennaisten aiheidemme myötä paneudumme jatkossa myös uusiin tunnistettuihin vaikutuksiimme. Osa raportoiduista aiheista on poistettu, sillä olemme niiden osalta päässeet hyvään tasoon ja menetelmiin. Esimerkiksi syrjimättömyyden ja tasapuolisen kohtelun osalta meillä ei ole ollut tapauksia rikkomuksista. Kokoaikaisilla ja osa-aikaisilla sekä määräaikaisilla henkilöillä on yhtäläiset työehdot ja -edut ja rekrytoinnit, nykyiset työntekijät ja lähteneet jakaantuvat tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin.

Henkilöstömme suunnitelmallinen kouluttaminen on edelleen olennainen aiheemme ja sidosryhmämme myös korostivat aiheen merkitystä. Henkilöstömme osaamisen ylläpitäminen tulee olla linjassa tai ylittää ympäristön vaateet. Kouluttaminen vastuullisuuden edistämisestä on yksi tärkeimmistä aiheistamme, jotta voimme pitkäjänteisesti parantaa toimintaamme ja valmistautua ennakolta esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä toteuttaa käytännössä kiertotalouden hiilipäästöjä alentavia ratkaisuja.

Nivoksella meille on tärkeää palvella ja turvata kaikkien asiakkaidemme sujuva arki. Tästä syystä meille on välttämätöntä ja tarpeellista kiinnittää erityishuomiota palveluidemme saavutettavuuteen sekä materiaaliemme sisältöjen selkeyteen. Saavutettavuuteen liittyy runsaasti yksityiskohtia, jotka liittyvät teknisiin toteutuksiin, käyttöliittymien ja palveluiden selkeyteen ja helppokäyttöisyyteen sekä sisältöjen ymmärrettävyyteen. Kaikissa näissä tarvitaan erityisosaamista, josta olemme kumppaneidemme kanssa yhteistyössä huolehtineet. Vuodenvaihteessa 2023-2024 uudistimme verkkosivumme, joita kehitämme jatkuvasti perustuen käyttödataan, käyttäjätutkimuksiin ja -testeihin. Toteutamme verkkosivujen saavutettavuusauditoinnit säännöllisesti.

Energia-, vesi- ja verkkoyhteyksien ratkaisuissa toimivalle yhtiöllemme asiakasturvallisuus sekä asiakkaan yksityisyydensuoja ovat merkittäviä yhteisön kestävän kehityksen tekijöitä. Lisäksi työllistävä merkityksemme Mäntsälän alueella on olennainen. Näissä tekijöissä tulee onnistua hyvin, jotta toimintaympäristömme ja alueemme asukkaiden hyvinvointi voi jatkua tai parantua.

Koska Nivos-konsernissa toimimme liiketoiminta-alueella, joka vaikuttaa vahvasti ympäristöön, tulee merkittävimmät vaikutuksemme olla arvioitu ja suunnitelma niiden vähentämisestä asteittain määritelty. Jätteet, vesi, energia ja päästöt sekä uusina aiheina jatkossa materiaalit ja hankintaketjun ympäristövaikutukset valikoituivat tärkeimmiksi tekijöiksi ympäristönsuojelussa sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Nivoksella toimimme kunnan kanssa kiinteässä yhteistyössä toimittaessamme sähköä ja vesipalvelua alueelle. Näin ollen hallintotapaan liittyvät teemat tulee arvioida huolellisesti. Yhtiömme saa infrastruktuurin rakentamiseen avustuksia, joiden tulee kuitenkin olla avoimesti julkaistavissa, jotta sidosryhmämme voivat luottaa toimintaamme. Taloudellinen hyvä suoriutuminen puolestaan on olennaista, jotta asiakkaamme voivat turvata joka päivä puhtaan veden koteihinsa, kirjautumisen verkkoon ongelmitta ja sähkön erilaisiin toimintoihinsa.

Olennaisten aiheidemme vaikutukset ovat pääsääntöisesti Mäntsälän alueella. Olemme huomioineet omat suorat vaikutuksemme ja joiltakin osin (esimerkiksi päästöjen osalta) myös välillisiä vaikutuksia. Koko arvoketjun arviointia on tarkennettu vuosittain ja hankintaketjun vaikutukset ovat nyt yksi tärkeimmistä kehityskohteistamme.

Nivoksen toiminnan vaikutuksen arviointi

Nivoksen toiminnan vaikutusarviointi	Nivoksen oma arvio	Sidosryhmien arviot
Työterveys ja -turvallisuus	5	4,4
Taloudellinen suoriutuminen	5	4,6
Asiakasturvallisuus	5	4,7
Päästöt	4	4,0
Materiaalit	4	3,8
Energiankulutus	4	4,0
Välilliset taloudelliset vaikutukset	3	3,3
Vesi ja jätevesi	3	3,5
Määräystenmukaisuus	2	3,3
Asiakkaan yksityisyydensuoja	2	2,6
Hankintakäytännöt	2	2,6
Jätteet	2	2,5
Markkinavaikutus	2	2,1
Paikalliset yhteisöt	1	1,7
Kilpailunvastainen toiminta	1	1,5
Kouluttaminen	1	2,5

Pidämme huolta ympäristöstä ja ilmastosta

Energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Päästöjemme raportoinnin olemme jaotelleet seuraavasti: kaukolämpö, sähkönsiirto, vesihuolto, liikkuminen ja toimitilat. Mukaan on laskettu toiminnoista aiheutuvat suorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 1) ja toiminnan energiantuotannosta aiheutuneet epäsuorat päästöt (scope 2). Jokaisen osion tulokset on avattu tarkemmin omissa kohdissaan.

Sähköenergian päästökertoimena on käytetty kaikille kohteille Fingridin Suomessa kulutetun sähkön volyymipainotettua kerrointa. Muut kasvihuonekaasut kuin hiilidioksidi on muunnettu CO2-ekvivalenteiksi käyttämällä IPCC:n AR6-raportin 100 vuoden ajalle laskettuja arvoja. Muut päästökertoimet on avattu jokaisen toiminnon omissa laskelmissa.

Kaukolämmön päästöt on laskettu kaukolämmön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden, sähkön sekä ylijäämälämmön määrän perusteella. Fossiilisten polttoaineiden päästökertoimet ovat Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaiset. Puupelletin ja puuhakkeen on oletettu olevan bioperäisiä ja niiden CO2-päästöjen oletetaan olevan 0 t CO2ekv. Myös ylijäämälämmön CO2-päästöjen oletetaan olevan 0 t CO2ekv.

Ajoneuvojemme päästöihin pyrimme vaikuttamaan ensisijaisesti vähentämällä ajoja ajoreittien paremmalla suunnittelulla ja töiden ennakoinnilla. Olemme siirtymässä asteittain uusiutuvaan dieseliin tulevien vuosien aikana, ja tämä vaikuttaa merkittävästi kalustomme aiheuttamiin päästöihin sillä suuri osa kalustostamme kulkee dieselillä. Tulemme selvittämään jatkossa myös kalustomme sähköistämisen mahdollisuuksia. Osa kalustostamme kulkee jo nyt biokaasulla.

Sähköverkkomme päästöjä pyrimme pienentämään uuden verkoston optimoinnilla. Sähkönjakelussa tämä tarkoittaa mm. muuntajakoon-, muuntajan sijoittamisen sekä kaapelipoikkipinnan optimointia. Selvitämme myös päästöttömän häviösähkön hankkimista.

Jätevedenpuhdistamon päästöt (scope 1, 2 ja 3) laskettiin diplomityön yhteydessä vuonna 2024. Tässä raportissa keskitytään vain scope 1 ja 2 päästöihin.  Suurin osa päästöistä syntyy jäteveden viemäröinnissä ja jätevedenpuhdistamon toiminnasta. Saatujen tulosten perusteella suunnittelemme päästöjä pienentäviä toimenpiteitä.

Pyrimme vaikuttamaan energiankulutukseen positiivisesti jatkamalla viestintää energiatehokkuudesta ja lisäämällä ympäristöystävällisiä valintoja kuluttajille. Viestintä sosiaalisessa mediassa, verkkosivuillamme, tiedotteiden kautta sekä julkaisuissamme painottavat energiatehokkuuden merkitystä ja keinoja. Asiakkaamme voivat valita energian käyttöä ohjaavan hinnoittelun sähkön ostossa sekä siirtotariffin valinnassa. Asiakkaamme voivat myös seurata omaa energiankulutustaan palveluidemme avulla. Tarjoamme aktiivisesti myös energiatehokkaita ja/tai uusiutuvan energian pientuotantolaitoksia (ilmalämpöpumput ja aurinkopaneelit).

Koko konsernin kasvihuonekaasupäästöt (t CO2ekv.)

Toiminnoista aiheutuvat suorat päästöt (scope 1) ja energiantuotannosta aiheutuneet epäsuorat päästöt (scope 2) vuosina 2023-2025.

Kaukolämpö	2023	2024	2025
Scope 1	2 408	2 329	1 760
Scope 2	389	447	360
Yhteensä	2 797	2 776	2 120

Sähkönsiirto	2023	2024	2025
Scope 1	0	0	0
Scope 2	484	368	265
Yhteensä	484	368	265

Vesihuolto	2023	2024	2025
Scope 1	668	705	696
Scope 2	69	67	48
Yhteensä	737	772	744

Liikkuminen	2023	2024	2025
Scope 1	158	152	130
Scope 2	0	0	0
Yhteensä	158	152	130

Toimitilat	2023	2024	2025
Scope 1	0	0	0
Scope 2	65	14	10
Yhteensä	63	14	10

Kaikki yhteensä	2023	2024	2025
Scope 1	3 234	3 186	2 586
Scope 2	1 007	896	683
Yhteensä	4 241	4 082	3 269

Koko konsernin sähkönkulutus (MWh)

Sähkönkulutus	2023	2024	2025
Kaukolämpö	10 243	13 532	13 852
Sähkönsiirto	12 740	11 166	10 210
Vesihuolto	1 796	2 096	1 915
Toimitilat	885	433	586
Yhteensä	25 664	27 227	26 563

Sähköverkon energiansäästö

Energiansäästö	Kaapelipoikkipinnan suurentaminen	Muuntajakoon optimointi	Muuntajan sijoittaminen	Yhteensä
2022
Energiansäästö [MWh]	3,7	9,4	1,4	14,5
Päästövähennys [kg CO2-ekv]	858	2 203	325	3 386
2023
Energiansäästö [MWh]	13,2	22	4	39,2
Päästövähennys [kg CO2-ekv]	6 200	10 348	1 893	18 441
2024
Energiansäästö [MWh]	19,01	27,28	3,23	49,52
Päästövähennys [kg CO2-ekv]	627	900	107	1 634
2025
Energiansäästö [MWh]	25,26	28,28	5,43	58,97
Päästövähennys [kg CO2-ekv]	657	735	141	1 533
Yhteensä vuodet 2022-2025 energiansäästö [MWh]	61,17	86,96	14,06	162,19
Yhteensä vuodet 2022-2025 päästövähennys [kg CO2-ekv]	8 342	14 187	2 466	24 994

Polttoaineiden kulutus kaukolämmön tuotannossa

Polttoaineiden kulutus kaukolämmön tuotanto [MWh]	2023	2024	2025
Sähkö	10 243	13 410	13 852
Uusiutuvat energialähteet
Puuhake	0	0	0
Puupelletti	17 850	17 680	13 037
Biokaasu	0	0	0
Ylijäämälämpö	17 340	15 298	20 007
Yhteensä	35 190	46 388	46 896
Uusiutumattomat energialähteet
Maakaasu	9 630	10 007	6 507
Öljy	1 920	1 310	1 812
Yhteensä	11 550	11 317	8 319
Kaikki lähteet yhteensä	56 983	57 705	55 215
Muutos edelliseen vuoteen	−6,80%	1,27%	-4,32 %

Tuotimme sähköä itse 1 588 MWh vuonna 2025 (2024: 955 MWh). Sähköntuotantomme on peräisin vesivoimalaitoksista.

Tuotetun energian alkuperä	2023	2024	2025
Kaukolämmön tuotanto, laskettu polttoaineiden kulutuksesta:
Fossiiliset	20%	20%	15 %
Uusiutuvat	62%	57%	60 %
Sähkö	18%	23%	25 %
Sähköntuotanto, vesivoimalaitokset:
Uusiutuvat	100%	100%	100 %

Energian ja päästöjen energiataseet sähkö ja lämpö & riskinarviointi

Sähköverkon energiatase 2025

Tekstivastine sähköverkon energiatase 2025 -kaaviolle (saavutettavuus)

Sähkön tuotanto energialähteittäin ja nettotuonti vuonna 2025. Ympyrädiagrammissa ydinvoima 37 %, tuulivoima 26,1 %, vesivoima 14,5 %, biomassa 10,5 %, nettotuonti 6,6 %, aurinkovoima 1,2 %, muut 1,1 %, jäte 1,0%, maakaasu 0,9 %, turve 0,6 %, kivihiili 0,3 ja %öljy 0,2 %. Fingrid kantaverkon energia vuositasolla koostuu edeltävistä, Fingrid kantaverkko siirtää energian Nivoksen jakeluverkkoon.

Nivoksen jakeluverkon kokonaisenergia yhteensä 512,6 GWh. Siitä asiakkaiden pientuotanto Nivoksen jakeluverkkoon on 2,5 GWh ja asiakkaiden yhteenlaskettu pientuotannon teho on 10,3 MW. Nivoksen jakeluverkon verkostohäviöt ovat noin 3%. Nivoksen jakeluverkossa siirtoa 110 kV suurjännitteellä 202,6 GWh, 20 kV keskijännitteellä 122,2 GWh ja 0,4 kV pienjännitteellä 188,6 GWh.

Kaukolämmön energiatase 2025

Tekstivastine kaukolämmön energiatase 2025 -kaaviolle (saavutettavuus)

Kaaviokuva kaukolämmön energiataseesta vuodelle 2025. Vasemmalla esitetään energian lähteet ja niiden määrät megawattitunteina. Ylijäämälämpöä on 20 000 MWh ja lämpöpumpun käyttämää sähköä 10 100 MWh, jotka johdetaan lämmön talteenottolaitokseen. Lämmöntuotantoon tulevat myös maakaasu 6 500 MWh, kevyt polttoöljy 1 800 MWh, puupelletti 13 000 MWh sekä sähkökattiloiden sähkö 3 800 MWh, jotka johdetaan lämpölaitoksiin. Lämpölaitoksista syntyy tuotantohäviöitä 2 MWh. Lämmön talteenottolaitoksesta ja lämpölaitoksista lämpö siirtyy kaukolämpöverkkoon, jonka kokonaisenergia on 53 000 MWh. Asiakkaille toimitettu lämpöenergia on 43 200 MWh ja verkostohäviöt olivat 9 800 MWh eli noin 18 prosenttia.

Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöt

Scope 1 päästöihin on laskettu mukaan suorat metaani- ja typpioksiduulipäästöt viemäriverkostosta, jätevedenkäsittelystä ja purkuvesistöstä.  Suoria hiilidioksidipäästöjä ei ole laskettu mukaan, koska niiden katsotaan sisältyvän hiilen normaaliin kiertoon. Jätevedenpuhdistuksen typpioksiduulipäästöt on arvioitu laitoksella tehtyjen mittausten perusteella olevan 0,9 % sisään tulevasta kokonaistypestä. Viemäriverkoston päästöihin on käytetty Vesihuki-laskurin päästökertoimia, ja muut päästökertoimet on otettu IPCC:n uusimmista määrityksistä. Jätevedenkäsittelyssä mukaan on laskettu Mäntsälän jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet. Jäteveden viemäröinnin päästöissä mukaan on laskettu myös Viikinmäkeen johdettujen jätevesien päästöt.

Toiminnoista aiheutuvat suorat päästöt (scope 1) ja energiantuotannosta aiheutuneet epäsuorat päästöt (scope 2)

Talousveden tuotanto ja jakelu	2023	2024	2025
Scope 1	0	0	0
Scope 2	28	27	22
Yhteensä t CO2-ekv	28	27	22

Jäteveden käsittely ja viemäröinti	2023	2024	2025
Scope 1	668	705	696
Scope 2	41	41	27
Yhteensä t CO2-ekv	709	746	723

Kaikki yhteensä	2023	2024	2025
Scope 1	668	705	696
Scope 2	69	67	48
Yhteensä t CO2-ekv	737	772	744

Suhdeluvut	2023	2024	2025
Talousvesi kg CO2ekv/m3	0,03	0,02	0,02
Jätevesi kg CO2ekv/m3	0,65	0,66	0,66
Yhteensä kg CO2ekv/m3	0,68	0,68	0,68
kg CO2ekv/hlö	51	54	52

Nivoksella tuotamme Mäntsälän alueelle puhdasta vettä ja huolehdimme jätevesien hallitusta hoidosta

Vesihuoltopalvelumme ovat toimineet moitteettomasti Mäntsälän ja Pukkilan toiminta-alueella. Olemme vieneet investointeja suunnitellusti eteenpäin ja ennakoivassa kunnossapidossa olemme edenneet kunnossapito-ohjelman mukaan. Kriittisiä varaosia on varastossa ja varastoja on täydennetty.

Vedenhankinta perustuu vedenottolupiin. Lupa määrittää, kuinka paljon pohjavettä saa pumpata ja miten pohjaveden tilaa seurataan. Seuraamme säännöllisesti pohjaveden pintaa ja pohjaveden laatua. Näistä raportoimme lupaviranomaisille.

Nivoksella huolehdimme Mäntsälässä ja Pukkilassa kussakin kahdesta vedenottamosta. Sade- ja sulamisvedet suodattautuvat soraharjujen läpi samalla puhdistuen. Maaperästä vesi pumpataan vedenottamolle käsiteltäväksi. Vesi vaatii vain vähän käsittelyä ennen sen johtamista vesijohtoverkostoon. Vesi desinfioidaan sen mikrobiologisen turvallisuuden varmistamiseksi UV-laitteella. Lisäksi veden pH-arvoa säädetään putkistojen syöpymisen estämiseksi. Vedenottamoiden lisäksi Mäntsälään vettä tulee Keski-Uudenmaan Veden ja Hyvinkään veden yhteyden kautta.

Vuonna 2025 jouduimme poikkeuksellisesti ottamaan Mäntsälän toisella vedenottamolla käyttöön veden varmuuskloorauksen. Kuivahkon kesän jälkeen loppukesän rankkasateet heikensivät pohjaveden laatua ja tästä syystä varotoimenpiteenä otimme käyttöön talousveden varmuuskloorauksen loppuvuodeksi. Myös Pukkilassa toinen vedenottamo oli poissa käytössä loppukesän rankkasateiden vuoksi aina loppuvuoteen saakka.

Jätevedenpuhdistamon ympäristölupa määrittää jäteveden puhdistusvaatimukset kokonaisfosforille, kokonais- ja ammoniumtypelle, kiintoaineelle, kemialliselle hapenkulutukselle ja biologiselle hapenkulutukselle. Ympäristölupa määrittää myös tarkkailut ja raportointivelvoitteet. Jätevedenpuhdistamolle on laadittu käyttö- ja päästötarkkailuohjelma, jonka mukaan otetaan kuukausittain kokoomanäytteet eri puhdistusvaiheista. Lingottu liete kuljetetaan Gasumille biokaasun tuotantoon. Mäntsälän jätevedenpuhdistamon puhdistustehoa ja ohituksien määrää voit seurata täällä. 

Vuonna 2025 jätevedenpuhdistamomme saavutti kaikki ympäristöluvan mukaiset tavoitteet. Kokonaistypenpoiston raja 70 % ylitettiin ensimmäisen kerran sitten vuoden 2018. Syynä tähän olivat laitoksella tehdyt investoinnit sekä normaalia vähälumisempi talvi.

Vuonna 2023 päivitetyn Mäntsälän- ja Mustijoen yhteistarkkailuohjelman avulla seurataan purkuvesistön tilaa. Mäntsälän jätevedenpuhdistamon seurantapisteiden näytteenottotiheyttä on nostettu, jotta puhdistetun jäteveden vaikutuksia purkuvesistöön pystytään entistä paremmin seuraamaan. Vuosiraportin lisäksi vesistöseurantaan on otettu käyttöön uusi, kolmen vuoden välein julkaistava kolmivuotisraportti. Raportissa arvioidaan kolmen edeltävän vuoden vedenlaadun kehitystä ja siihen vaikuttavia syy–seuraussuhteita sekä esitetään kalasto-, piilevä- ja pohjaeläintarkkailujen keskeiset tulokset. Vuosiraportti ja kolmivuosiraportti ovat vapaasti luettavissa Nivoksen verkkosivuilla.

Saneeraamme viemäriverkostoamme vuosittain vuotovesien pienentämiseksi. Vuosittain saneerataan keskimäärin myös yksi pumppaamo.

Vesiliiketoiminnassamme on käytössä pitkäntähtäimen investointiohjelma vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen sekä vedentuotantolaitosten ja jätevedenpuhdistamon saneerauksiin.

Investoinneilla haetaan kestäviä ratkaisuja tulevaisuuteen varmistaen korkea laatu ja toimintavarmuus.

Vesijohtoverkostojemme saneerauksella taataan toimintavarma veden jakelu ja laadukas vesi asiakkaille. Saneerauksella varmistamme, että laskuttamattoman veden määrä laskee. Laskuttamaton vesi tarkoittaa vesijohtoverkostosta maahan vuotavaa vettä.

Vedentuotannon avainluvut

Vedentuotanto	Yksikkö	2022	2023	2024	2025
Pumpattu talousveden määrä (Mäntsälä + Pukkila)	m3/vuosi	1 063 259	999 532	1 073 504	1 123 711
Oman tuotannon osuus	%	95	93	94	97
Vesimäärän osuus lähteittäin
Pohjavesi	%	98	97	99	99
Tekopohjavesi (ostovesi)	%	2	3	1	1
Laskuttamaton veden määrä	%	31	27	26	30
Pohjaveden ottamoiden vesimäärät (vuosi-ka)
Lukko (lupa vuosi-ka 700 m3/vrk)	m3/vrk	662	570	479	493
Kilpijärvi (lupa vuosi-ka 1000 m3/vrk)	m3/vrk	223	218	380	388
Ojala (lupa vuosi-ka 1200 m3/vrk)	m3/vrk	1 065	1 036	1019	1 046
Puntarmäki 1 (lupa vuosi-ka 1000 m3/vrk)	m3/vrk	534	513	541	608
Puntarmäki 2 (lupa vuosi-ka 600 m3/vrk)	m3/vrk	273	264	251	202
Savijoki (lupa vuosi-ka 300 m3/vrk)	m3/vrk	165	131	135	172

Vesitase 2025

Tekstivastine vesitase 2025 -kaaviolle (saavutettavuus)

Vesitasekaavio kuvaa vedentuotannon kokonaisuutta pohjaveden muodostumisesta aina vedenjakeluun asiakkaille.  Vedenottolupien maksimimäärä on 1 752 000 m3 vuodessa. Vuonna 2025 vedenottamoilla pumpattiin yhteensä 1 060 077 m3. Vedenkäsittelyyn sähköä tarvittiin 752 MWh laitostilojen lämmitykseen, pumppauksiin ja UV-desinfiointilaitteisiin. Yhdellä käsittelylaitoksella käytettiin veden alkalointiin 2 900 tn lipeää (Pukkilan Savijoen vedenottamolla käytetään veden pH-säätöön lipeää). Muissa laitoksissa on ilmastus ja kalkkivialkalointi tai hiekkasuodatus. Veden jakeluun pumpattiin 1 123 711 m3 sisältäen oman tuotannon ja otetun veden Keski-Uudenmaan Vedeltä ja Hyvinkään Vedeltä yhteensä 63 634 m3. Vedenjakeluun tarvittiin 58 MWh sähköä. Asiakkailta laskutettavan veden määrä oli vuonna 2025 790 090 m3. Laskuttamattoman veden osuus oli noin 26 %.

Jätevesien puhdistus ja käsittely

Puhdistettua jätevettä syntyy vuosittain noin 1,1 miljoonaa kuutiota. Tästä laskutettua on noin 60 %, loput 40 % päätyvät vuotovesinä viemäriin. Puhdistetut jätevedet johdetaan Mäntsälänjokeen. Viemäriverkostossa tapahtuvat ylivuodot jätevesipumppaamoista tai verkostorikoista menevät maastoon tai vesistöön, puhdistamolla tapahtuvat ohitukset Mäntsälänjokeen. Pääsääntöisesti puhdistamolla tapahtuvat ohitukset eivät ole koko puhdistusprosessin ohituksia, vaan ohitus on vähintään esikäsiteltyä jätevettä.

Jätevedenpuhdistamon suurten virtaamien aikaisilla ohituksilla estetään ravinnepitoisen lietteen pääsy jokeen. Ohitukset raportoimme suoraan ympäristöministeriön ylläpitämään YLVA-ohjelmaan, kunnan ympäristöviranomaisille. Suuret ohitukset raportoimme myös kunnalle ja kunnan terveysviranomaiselle.

Näytteet otetaan aina yli 100 m3 ohituksissa, tai muuten viranomaisen pyynnöstä. Vesistönäytteenoton hoitavat koulutetut näytteenottajat Eurofinsiltä. 

Toiminnan vuosiraporteissa seurataan vuotovesiprosentteja ja vuotojen määrää. Lukemat raportoidaan myös toimialan ja viranomaisten tilastoihin.

Jätevedenpuhdistus	2023	2024	2025
Puhdistettu jätevesi (m³)	1 177 883	1 232 465	1 161 286
Toisaalla käsitelty jätevesi (m³)	82 223	80 745	84 023
Laskutettu jätevesi (m³)	752 053	767 467	761 604
Ohitukset verkosto (m³)	30	270	961
Ohitukset jätevedenpuhdistamo (m³)	404	236	390
Vuotovedet viemäriin (%)	40	42	39
Vastaanotettu sako- ja umpikaivoliete (m³)	6 954	5 962	6 614
Lingottu liete (t)	1803	1710	1 763

Hyödynnämme vedenpuhdistuksessa syntyvän lietteen. Lingottu liete ajetaan Gasumille ja sitä käytetään biokaasun tuotantoon. Tuotamme puhdistetusta jätevedestä energiaa. Lämmöntalteenotto tapahtuu jätevedestä jätevedenpuhdistamolla. Talteenotetulla lämmöllä lämmitämme prosessitilaa ja kemikaalin laimennosvettä. Lisäksi Porvoontie 23 kiinteistössämme on aurinkopaneelit ja niistä saatu sähkö käytetään kiinteistössä.

Jätevesitase 2024

Tekstivastine jätevesitase 2025 -kaaviolle (saavutettavuus)

Vuonna 2025 jätevettä on vastaanotettu Mäntsälän jätevedenpuhdistamolle 1 161 286 m³ ja sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 6 614 m³. Etelä-Mäntsälästä johdettiin jätevettä HSY:n käsiteltäviksi 84 023 m³. Puhdistamolle on vastaanotettu fosforia 8 tonnia, typpeä 70 tonnia ja BOD:tä (biologinen hapen kulutus) 262 tonnia. Vuotovedet viemäriin oli 39 %. Vesistöön johdettu kuorma sisälsi fosforia 0,37 tonnia, typpeä 17 tonnia ja BOD:tä 3,6 tonnia. Hiekkaa tuli tulevan jäteveden mukana 0 m³ ja välpejätettä 20 m³. Kuivattua lietettä vietiin jatkokäsittelyyn 1 763 tonnia. Kemikaaleja annosteltiin vuoden 2025 aikana kalkkia 62 tonnia, ferrikloridia 176 tonnia, polymeeriä 3,3 tonnia ja polyalumiinikloridia 33 tonnia. Lähtevän jäteveden lämpöä hyödynnettiin tertiäärirakennuksen ja kemikaalin laimennusveden lämmityksessä. Aurinkopaneelien tuottamaa energiaa hyödynnettiin toimistorakennukseen. Jäteveden pumppaukseen kului sähköä 490 MWh ja jätevedenkäsittelyyn 806 MWh

Jätteemme ovat pohjana uusille kiertotalouden ratkaisuille

Nivoksella syntyy jätettä lähinnä verkon rakentamisen ja jätevesien käsittelyn yhteydessä. Suurimmat määrät koostuvat pääosin purkujätteistä, pakkausmateriaaleista ja prosessien käsittelyn tuotoksena. Lisäksi toimistoilla kertyy vielä jonkin verran sekajätettä. Ongelmajätteistä olemme tunnistaneet vain kreosoottijätteen sekä CCA-kyllästeet, jotka toimitetaan NG Nordic Finland Oy:lle käsittelyyn ja polttoprosessiin. Kaikki jätteemme toimitetaan eteenpäin jätteen käsittelyyn ja kerääjät hyödyntävät ne omissa prosesseissaan.

Verkkotoiminnoissa syntyy erilaisia jätteitä saneeraustöiden yhteydessä: metallia, muovia, sekä kyllästettyä ja puhdasta puuta, sekä muuntajilta öljyä. Jätevesipuhdistamon osalta prosessista syntyy välpejätettä. Lingottua lietettä kertyy merkittävästi ja se toimitetaan Gasumille ja sitä käytetään biokaasun tuotantoon.

Kiinteän polttoaineen laitoksista syntyy tuhkaa, joka tutkitaan ennen jatkotoimia. Pääosa tuhkasta päätyy metsän lannoitukseen. Joskus näytteissä on liikaa raskasmetalleja, jolloin tuhka toimitetaan NG Nordic Finland Oy:lle jatkokäsittelyyn.

Seuraamme alan tilannetta ja toimijoiden yhteiskunnallisia toimia sekä ekologisuutta. Digitalisaation kehityksen myötä valitsemme vähemmän jätettä synnyttäviä tapoja toimia ja parannamme raportoinnin ja seurannan tasoa.

Tähän raporttiin on kerätty perustiedot jätteidemme nykytilanteesta. Pyrimme vähentämään jätettä ja huolehtimaan siitä, että kaikki jätteemme kiertävät uudeksi raaka-aineeksi. Tulevina vuosina selvitämme, onko toimitusketjussamme merkittäviä jätteisiin liittyviä riskejä.

Sähköverkon materiaalivirrat

Tekstivastine sähköverkon materiaalivirrat kaaviolle (saavutettavuus)

Sähköverkon materiaalivirrat koostuvat uusista komponenteista (kaapelit, jakelumuuntajat, puistomuuntajat, jakokaapit, muut asennustarvikkeet ja uudet pylväät), verkossa olevista komponenteista (pylväät 22 450 kpl, PJ-verkko 1 324 km, KJ-verkko 903 km, muuntamot 1 005 kpl, päämuuntajat 7 kpl, sähköasemat 5 kpl) ja jätteiden lajittelusta (metalli, kyllästetty puu, puiset pakkausmateriaalit, puiset kaapelikelat, kartonki ja muovi). Lisäksi materiaaleissa pakkaustarvikkeita.

Turvallinen elämä

Työntekijöidemme turvallisuus kaiken keskiössä

Työturvallisuudesta huolehtiminen on meillä Nivoksella ykkösprioriteetteja. Turvallisuuskäytäntömme rakentuvat seuraavasti:

• Riskien arviointi
• Turvallisuusohjeistus
• Työsuojelutoiminta ja turvallisuusseuranta
• Koulutus ja viestintä
• Työjohdon turvallisuuskävelyt

Riskiarvioinnit

Nivoksella olemme tehneet riskiarvioinnit kaikista työprosesseista. Arvioinnissa on käytetty Työturvallisuuskeskuksen viisiportaista mallia, jonka perusteella riskit on jaettu kolmeen tasoon riskien suuruuden perusteella. Varsinaisena työkaluna arvioinnissa on käytetty HeadPower-järjestelmän mallia.

Arviointien pohjalta on sovittu korjaustoimenpiteistä. Tiimit vastaavat itse arvioinneista ja korjaustoimenpiteistä, koska niillä on paras osaaminen käytännön toimenpiteistä. Toteutumista seuraa HR yhdessä Nivoksen työsuojelutoimikunnan kanssa. Päivitämme riskiarviointeja säännöllisin väliajoin. Riskiarviointeja täydentävät myös työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset.

Turvallisuusohjeistus

Noudatamme viranomaismääräyksiä sekä valmistajien turvallisuusohjeita, jotta työnteko olisi mahdollisimman turvallista. Tiimit ylläpitävät tarvittavaa turvallisuusohjeistusta. Esihenkilöt vastaavat siitä, että ohjeistus on relevanttia ja saatavilla. Nivoksella yhteisissä pelisäännöissämme on erikseen korostettu turvallisen työtavan merkitystä. Jokaisella on oikeus keskeyttää työt havaitessaan turvallisuuspuutteita. Työsuojelutoimikunta arvioi turvallisuusohjeistuksen riittävyyttä. Ohjeistukset löytyvät pääosin sähköisessä muodossa. Eri kohteissa ylläpidetään myös turvallisuuskansioita sekä huoneentauluja.

Urakoitsijoiden kanssa toimittaessa urakoitsijoille toimitetaan urakan alussa tarvittavat turvallisuusasiakirjat ja -ohjeet. Urakoitsijat kuittaavat sähköisesti HeadPower-järjestelmässä, että ovat tutustuneet ohjeisiin ja noudattavat niitä.

Työsuojelutoiminta ja turvallisuusseuranta

Meillä Nivoksella toimii työsuojelutoimikunta, jossa on yhdeksän jäsentä. Toimikunta koostuu työsuojelupäälliköstä sekä eri työntekijäryhmien nimeämistä työsuojeluvaltuutetuista ja heidän varavaltuutetuistaan. Toimikunta kokoontuu säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa ja käsittelee laajasti kaikkia työturvallisuuteen liittyviä asioita, käy läpi turvallisuuspoikkeamailmoitukset, tapaturmailmoitukset sekä turvallisuusaloitteet.

Käytössämme sähköinen turvallisuuspoikkeamailmoitusjärjestelmä, jonka avulla kuka tahansa työntekijä voi ilmoittaa havaitsemastaan turvallisuuspoikkeamasta, riskistä tai läheltä piti –tilanteesta. Kaikki ilmoitukset rekisteröidään ja sovitaan menettelystä turmien estämiseksi jatkossa. Kannustamme henkilöstöämme tekemään ilmoituksia pienistäkin asioista, jotta niihin reagoidaan ajoissa. Varsinaiset työtapaturmat raportoidaan erillisen ohjeen mukaisesti, ja niistä ilmoitetaan välittömästi vakuutusyhtiöön. HR toimii asiantuntijana työtapaturmien raportointimenettelyssä.

Koulutus ja viestintä

Toimialoillamme vaaditaan useita erilaisia turvallisuuspätevyyksiä eli turvallisuuskortteja, jotka saa käytyään määrätyn turvallisuuskoulutuksen. Näitä ovat:

• Työturvallisuuskortti
• Sähkötyöturvallisuuskortti
• Tieturva
• Vesityökortti
• Tulityökortti
• Ensiapukortti

Nämä pätevyydet tulee uusia säännöllisin väliajoin. Pääsääntöisesti asennustöitä ei voi tehdä, jos pätevyys on vanhentunut. Esihenkilöiden tehtävänä on huolehtia työntekijöiden pätevyyksien ajantasaisuudesta. Pätevyyksiä ylläpidetään HR-järjestelmässä.

HR ja esihenkilöt vastaavat siitä, että turvallisuuteen liittyvät säännöt ja määräykset ovat kaikkien saatavilla sekä järjestävät tarvittavat koulutukset. Lain mukaan esihenkilöt ovat vastuussa turvallisuuskäytäntöjen noudattamisesta.

Työnjohdon turvallisuuskävelyt

Työnjohtomme käy säännöllisesti tarkastamassa työmaidemme, laitostemme sekä muiden toimintaympäristöjemme turvallisuutta. Havainnot kirjataan sähköisesti ja mahdollisista huomautuksista ja puutteista ohjeistetaan henkilökuntaa.

Työtapaturmat ja ammattitaudit	2023	2024	2025
Työtapaturmat, poissaolon vaativat	1 kpl	0 kpl	5 kpl
Työtapaturmat, muut	4 kpl	2 kpl	1 kpl
Ammattitaudit	0 kpl	0 kpl	0 kpl

Työntekijöidemme hyvinvointi näkyy asiakkaillemme korkealaatuisina tuotteina ja palveluina

Työterveys

Työterveyttä ja työhyvinvointia seuraamme Nivoksella systemaattisesti. Työterveyshuollossa kumppaninamme on Terveystalo, jossa on nimetty työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri sekä työfysioterapeutti. Työsuhteen alussa jokainen työntekijä käy työhöntulotarkastuksessa. Lisäksi asentajilla on määräaikaistarkastukset kolmen vuoden välein, jotta henkilö voidaan todeta soveliaaksi fyysiseen työhön. Työterveyshuolto tekee myös ikäkausitarkastukset nuorille työntekijöille kymmenen vuoden välein ja viiden vuoden välein yli 35-vuotiaille työntekijöille. Samoin työterveyshuolto tekee säännöllisesti työpaikka- ja työmaakatselmuksia ja arvioi kohteiden turvallisuutta ja ergonomiaa sekä antaa ohjeita ja suosituksia.

Henkilöstöhallintomme laatii vuosittain työterveyden toimintasuunnitelman yhdessä Terveystalon kanssa. Suunnitelman toteutumista seurataan kahdesti vuodessa pidettävissä yhteistyöpalavereissa.

Työterveyspalveluihin kuuluvat myös erikoislääkärin palvelut, influenssarokotteet sekä työpsykologi ja fysioterapia lääkärin lähetteellä.

Työkykyä ylläpitävät prosessit

Meillä Nivoksella on käytössä varhaisen tuen malli, korvaavan työn malli sekä päihdeohjelma henkilöstön työkyvyn tukemiseksi.

Työterveys kerää raportteja tunnistaakseen mahdollisen työkykyriskin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.  Tällaisia signaaleja voi nousta esiin  terveyskyselyn pohjalta, työkykyyn vaikuttavasta sairausdiagnoosista tai sairauspoissaolopäivien määrästä.   

Varhaisen tuen malli käynnistyy, kun sairauspoissaolot ylittävät tietyn määrän tai kun on muuten aihetta työkyvyn arviointiin. Prosessi lähtee liikkeelle esihenkilön aloitteesta varhaisen tuen keskustelulla, jossa esihenkilö ilmaisee huolensa työntekijän työkunnosta. Tarvittaessa työterveyshuolto otetaan keskusteluun mukaan, ja työntekijälle laaditaan suunnitelma työkunnon varmistamiseksi. Päihdeohjelma noudattaa samoja periaatteita kuin varhaisen tuen malli.

Korvaavan työn mallia noudatetaan tilanteissa, joissa sairaus tai tapaturma estää työntekijää toimimasta normaaleissa työtehtävissään. Työntekijän kanssa voidaan tällöin sopia, että hän tekee jotain korvaavaa työtä, jota hänen on mahdollista tehdä terveydentilastaan huolimatta. Korvaava työ on aina työntekijälle vapaaehtoista, ja se ei saa häiritä henkilön toipumista.

Työhyvinvointi

Työhyvinvoinnin varmistaminen ja edistäminen ovat Nivoksella toimintamme ja työkulttuurimme keskiössä. Työhyvinvoinnin keskeisiä elementtejä ovat kokemukset oman työn merkityksellisyydestä, oman työn hallinnasta, hyvästä johtamisesta sekä hyvistä työolosuhteista.

Pyrimme edistämään näitä osa-alueita jatkuvasti kouluttamalla niin henkilöstöä kuin esihenkilöitä.

Esihenkilöt käyvät työntekijöiden kanssa säännöllisesti ajankohtaiset-keskusteluja, joissa seurataan työntekijän työhyvinvointia. Hybridityön tultua yleiseksi työntekotavaksi ovat nämä keskustelut osoittautuneet erittäin tärkeiksi. Lisäksi tuemme eri tavoin henkilöstömme fyysistä ja henkistä hyvinvointia liikuntaharrastustoiminnan sekä virikekortin avulla. Lisäksi meillä on työsuhdepolkupyöräetu, jonka avulla kannustetaan työntekijöitä liikkumaan enemmän.

Työhyvinvointi ja sen edistäminen ovat toimintamallimme ytimessä.

Olemme vuonna 2023 ottaneet uuden kumppanin kartoittamaan henkilöstön tyytyväisyyttä. Kysely on nimeltään Siqni-henkilöstökysely. Siqni-kyselyssä kartoitetaan työntekijälle merkityksellisimpiä asioita. Kyselyllä mittaamme työntekijäkokemusta, jotta voimme kehittää työntekijäymmärrystä. Kysely toteutetaan kaksi kertaa vuodessa; varsinainen kysely toteutetaan keväällä ja syksyllä Siqni Trend-kysely, jolla seurataan kehitystä laadittujen toimenpiteiden osalta. Kyselyllä mitataan myös henkilöstön tyytyväisyyttä suositteluindeksin kautta = eNPS mittari.

Laadimme vuosittaiset tilastot työhyvinvointimittareista, joita ovat sairauspoissaolojen määrä, henkilöstön vaihtuvuus, työhyvinvointitoimenpiteiden kustannukset, työterveyshuollon kustannukset, käynnistettyjen työkykyä ylläpitävien prosessien määrä ym.

Asiakasturvallisuus on olennainen osa laadukasta palvelua

Vesi

Vedentuotannon riskit on arvioitu WSP (water safety plan)-riskiarvioinnilla yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa. Riskiarvioinnissa määritimme koko vedentuotantoketjun riskit raakavesilähteeltä aina kiinteistölle saakka. WSP-arvioinnin avulla olemme tunnistaneet vedenlaatuun mahdollisesti vaikuttavat tekniset ja toiminnalliset riskit, joiden varalle olemme laatineet toimenpiteet. Seuraamme säännöllisesti toimenpiteiden toteutumista. WSP riskiarviointia tarkastetaan vuosittain.

Jakamamme talousveden laatu täyttää Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen laatuvaatimukset ja -tavoitteet. Seuraamme veden laatua säännöllisesti pohjavedestä, vedenottamolta ja verkostosta eri kulutuspisteistä. Viranomaisvalvonnan tuloksista teemme neljännesvuosiyhteenvedot sekä vuosiyhteenvetotaulukot, jotka löytyvät täältä.

WSP:n lisäksi toteutamme jatkossa jätevesipuolen SSP (Sanitation safety plan)-riskiarviointia, jolla arvioidaan riskit ympäristön pilaantumisesta jätevesillä. Riskiarvioinnit liittyvät keskeisesti varautumissuunnitteluun. SSP-riskiarviointi tullaan tekemään vuosien 2024–2025 aikana. SSP:n avulla pystymme entistä monipuolisempaan varautumiseen ja riskienhallintaan.

Energia

Energiaratkaisujen asiakasturvallisuus on varmistettu aurinkovoimaloiden, lämpöpumppuratkaisujen ja latausratkaisujen osalta seuraavasti:

• Toimitamme asiakkaillemme laitteiden valmistajien manuaalit eli käyttöohjeet, joissa on turvallisuusohjeet loppukäyttäjälle.
• Asennustyössä huomioidaan asiakkaan käyttöturvallisuus.
• Sähköturvallisuuden osalta tehdään tarvittavat sähköturvallisuuteen liittyvät mittaukset käyttöönoton yhteydessä ja tämä tieto kirjataan tarkastuspöytäkirjaan tai käyttöönottolomakkeeseen.
• Lisäksi asentamisen aikana huomioidaan työmaan turvallisuuteen liittyvät asiat, kuten alueiden rajaaminen.

Sähköverkko ja rakentaminen

Sähköverkon käyttöön ja rakentamiseen liittyy myös asiakasturvallisuusnäkökulmia. Jakeluverkot kulkevat maastossa ympäri maakuntia ja sähköverkon kuntoa valvotaan säännöllisillä tarkastuksilla sekä huolloilla. Mahdolliset viat korjataan nopeasti ja seuraamme sähköverkon tilaa ja vikoja aktiivisesti eri järjestelmien avulla. Sähköverkon rakentamisen osalta sähköverkkoa rakennetaan standardien mukaisesti, jolloin se on lähtökohtaisesti turvallinen niin ammattitaitoisille käyttäjille kuin asiakkaille. Samat varmistukset pätevät myös muihin verkkoihimme.

Arviointikohteitamme ovat:

• Säävarman sähköverkon määrä
• Toimitusvarmuus
• Vikojen määrä
• Automaation taso/määrä

Uusimme sähköverkkoamme säävarmaksi maakaapeloimalla tarkkaan valittuja kohteita. Maakaapeloimme vuosittain noin 20 km keskijännitejohtoja ja 10 km pienjännitejohtoja. Maakaapelointi parantaa merkittävästi johtojen käyttövarmuutta ja vähentää asiakkaiden kokemia häiriöitä. Nivoksella olemme lisäksi varautuneet valmiussuunnitelmilla verkon mahdollisiin suurhäiriöihin sekä eri liiketoimintojen kunnossapitoon ja investointeihin. 

Asiakkaidemme yksityisyydensuoja on Nivoksella varmistettu lakisääteisesti

Nivos-konsernissa on nimetty tietosuojavastaava, jonka vastuulla on kehittää, valvoa ja raportoida tietosuojaan liittyviä kysymyksiä. Olemme julkaisseet tietosuojapolitiikan ja -ohjeistuksen, jonka mukaan henkilöstömme toimii. Kaikille henkilörekistereille on nimetyt vastuuhenkilöt.

Mahdollisen tietovuodon varalta meillä Nivoksella on olemassa prosessi sen tutkimiseen ja käsittelyyn. Noudatamme 72 tunnin aikarajaa ilmoitusmenettelyn suhteen. Käsittelyprosessissa arvioidaan jokaisella kerralla erikseen, onko syntynyt tarvetta tapauksen raportoinnista viranomaisille ja/tai asianosaisille. Tietosuojavastaava on vastuussa selvittelyprosessista, ja hän pitää myös kirjaa tapauksista. Tapaukset käsitellään myös työsuojelutoimikunnassa ja arvioidaan toimenpiteet vastaavien tapausten ennaltaehkäisemiseksi.

Jokainen nivoslainen suorittaa verkkokursseja tietosuoja- ja tietoturva-asioista. Verkkokursseja uusitaan vuosittain.

 Nivos-konsernissa meillä on käytössä tietosuojapolitiikka ja -ohjeistus, jonka mukaan henkilöstömme toimii. 

Asiakkaan yksityisyydensuoja hallitaan operatiivisella tasolla Nivoksella asiakaspalvelussamme. Hallinnollisella tasolla toimii tietoturvan johtoryhmä, joka ohjaa ja valvoo, että Nivos ja Nivoksen toimittajat noudattavat kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä ja yrityksen ohjeistusta. Asiakkaan yksityisyydensuojaamiseen on laadittu myös tietosuojaselosteita, joissa kerrotaan tarkemmin yksityisyydensuojan toteutuksesta Nivoksella ja Nivoksen toimittajilla.

Terve liiketoiminta

Nivoksella liikevaihtomme koostuu veden, energian ja siirtopalveluiden myynnistä sekä liittymämaksuista. Kustannukset ovat näihin liittyviä suoria aine- ja tarvikemaksuja. Lisäksi olemme panostaneet paljon alueen infraverkkoihin, jolloin investointien poistot ovat tuloksessa suuri kustannuserä.
 
Liikevoitto vuonna 2025 oli positiivinen 8,4 miljoonaa euroa. Liikevoitto ylitti budjetoidun 5,3 milj. euroa erityisesti valokuidun voitollisen liiketoimintakaupan vuoksi. Sähkön ja veden hinnankorotukset vuoden 2024 jälkipuoliskolla sekä alueelle rakentuvat datakeskukset vaikuttivat positiivisesti liikevaihdon kehittymiseen myös vuoden 2025 aikana.  Aiemmista hinnankorotuksista huolimatta konsernin liikevaihto jäi 2,6 milj. euroa budjetoidusta lähinnä ennätyslämpimän vuoden vuoksi, mikä aiheutti tulomenetyksiä kaukolämmön lisäksi myös sähkönsiirrolle. Inflaation ja korkotason lasku rajoittivat kustannusten nousua, mutta tappiolliset liiketoiminnat rasittivat konsernin tulosta. Kustannusten hallinnan kannalta vuosi oli haasteellinen, eikä kustannustasoa kyetty sopeuttamaan laskeneeseen liikevaihtoon. Kokonaisinvestoinnit olivat 10,3 miljoonaa euroa, mutta poistot jäivät edellisen vuoden tasolle. Velkatason lasku jatkui vuoden 2025 aikana. Vaikeuksista huolimatta Nivoksen tulos vuodelta 2025 oli voitollinen 3,8 milj. euroa.

 
Nivos tuloutti vuodelta 2025 omistajakunnalle merkittävän summan pääomalainan korkoa. Tällä tuloutuksella on ollut merkitystä kunnan talouden tasapainossa. Vuosina 2022 ja 2023 Nivoksen talouden tukitoimena omistajakunta ei edellyttänyt pääomalainan koron maksua, mutta pääomalainan koron maksu palautui sopimuksen mukaiselle tasolle vuoden 2023 jälkeen. Nivoksella tuotamme omistajakunnalle lisäarvoa ylläpitämällä ja kehittämällä alueellista elinvoimaisuutta. Nivos on seudullisesti merkittävä työllistäjä, sillä oman henkilöstömme lisäksi käytämme paljon paikallisia kumppaneita erilaisissa tehtävissä. 
 
Lähivuosina taloutemme painopiste tulee olemaan kannattavuuden lisäämisen ohella velkaantumisen ja rahoitusriskien pienentämisessä sekä positiivisen tuloskehityksen varmistamisessa. Pyrimme liiketoimintojen tuloksellisuutta parantamalla kohentamaan investointien tulorahoitusta ja kohentamaan voitonjakokelpoisuutta.  
 
Taloudellinen kestävyys on tasapainoista kasvua, joka mahdollistaa sosiaalisen kestävyyden ja helpottaa tulevaisuuden haasteiden kohtaamisen, kuten erilaisten poikkeusolojen aiheuttamat tilanteet. Taloudellisen kestävyyden kohentamista viedään eteenpäin yhdessä vihreän siirtymän ja fossiilittomien ratkaisujen kanssa. Taloudellista kestävyyttä seurataan kuukausittain liiketoimintavetäjien toimesta. Tavoitteenamme on taloudellisen kestävyyden osalta tilikauden tuloksen parantaminen ja omavaraisuusasteen nostaminen. 

26,8 M€

Liikevaihto

3,8 M€

Tulos

10,3 M€

Investoinnit

Investoimme alueen infrastruktuuriin: vesihuollon investointeja 2025

Vesijohto- ja viemärisaneeraukset

Saneerauksilla taataan toimitusvarmuus ja laadukas talousvesi asiakkaille sekä resurssitehokas jätevedenjohtaminen, puhdistus ja palautus luontoon.  Isoimmat saneerauskohteemme olivat Mäntsälässä Jokihuhdan ja Meijerinpellon alueen vesihuollon saneeraukset. Jokihuhdan alueella uusimme lähes 50 vuotta vanhat vesijohto ja viemäri. Meijerinpellon alueella saneerasimme yli 50 vuotta vanhan vesijohdon uudeksi muoviputkeksi.

Näiden lisäksi teimme vesijohdon ja viemärin saneerauksia Mäntsälässä Keskuskadulla ja Ohkolassa. Keskuskadulla uudisrakentamisen yhteydessä uusimme vanhaa, jo kertaalleen saneerattua jätevesiviemäriä sekä lähes 60 vuotta vanhaa vesijohtoa. Ohkolassa uusimme Linjatien alittavat viemäriputket virtausmittauskaivojen rakentamisen yhteydessä. Lisäksi Ohkolassa teimme viemärilinjan saneerausta sujuttamalla vanhan putken sisään uuden muoviputken.

Urakoiden yhteydessä uusimme vesijohdon sulkuventtiilejä ja Meijerinpellon alueella myös paloposti. Uusilla sulkuventtiileillä pystymme hallitsemaan verkoston toimintaa paremmin, kun mahdolliset häiriöt voidaan rajata pienemmälle alueelle. Uusi paloposti mahdollistaa verkoston huuhtelumahdollisuuden tarvittaessa sekä turvaa pelastuslaitoksen vedensaannin paremmin kuin vanha maanalainen paloposti.

Vuonna 2025 saneerasimme yhden jätevesipumppaamon. Pumppaamosaneerauksilla turvataan toimintavarmuutta ja parannetaan ympäristöturvallisuutta. Pumppaamon saneeraus on kustannustehokas tapa varmistaa pumppaamoiden toiminta energiatehokkaasti.

Uudisrakentaminen

Uutta vesijohtoverkostoa rakensimme yhteensä 777 m ja jätevesiviemäreitä 534 m. Uudisrakentamista teimme Mäntsälässä Pyydyskorven alueella, Keskuskadulla sekä Meijerinpellon alueella. Pyydyskorven alueella teimme uudisrakentamista uutta asuinaluetta varten. Keskuskadulla rakensimme verkostoa uutta kerrostaloa varten ja alueen tulevaa rakentamista ajatellen. Meijerinpellon alueella saneerauksen yhteydessä rakensimme uutta vesijohtoa parantamaan alueen toimitusvarmuutta.

Ohkolassa rakensimme virtausmittauskaivot Mäntsälän ja Tuusulan rajalle. Etelä-Mäntsälän jätevedet johdetaan Tuusulan kautta HSY:lle käsiteltäväksi. Virtausmittauskaivojen avulla saamme tarkemman tiedon Tuusulan verkostoon toimitettavasta jätevesimäärästä.

Vesi- ja viemäriliittymät

Vuosi 2025 oli liittymien suhteen hieman edellistä vuotta hiljaisempi. Mäntsälään uusia vesi- ja jätevesiliittymäsopimuksia allekirjoitettiin 20 kpl. Pukkilaan ei vuonna 2025 tullut uusia vesi- ja jätevesiliittymiä.

Pidämme huolta ihmisistä

Olemme merkittävä työllistäjä Mäntsälän alueella. Voimme vaikuttaa henkilöstön ja sitä kautta yhteiskunnan edistämiseen kouluttamalla työntekijöitämme mm. uusimpien innovaatioiden hyödyntämiseksi sekä huolehtimalla monimuotoisuudesta ja syrjinnän ehkäisystä. Henkilöstöhallintomme vastaa yhdessä esihenkilöiden kanssa koulutusten suunnittelusta ja työntekijöiden henkilökohtaisesta kehityksestä työssään. Parannustarpeet saamme esiin työtyytyväisyyskyselyissä sekä avoimella palautekanavalla.

Kaikilla työntekijöillä on yhtäläiset oikeudet työterveydenhuoltoon, kehityskeskusteluihin sekä toimenkuvan mukaiseen palkkatasoon.

Palkattomia työsuhteita ei ole. Teemme yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja tarjoamme työharjoittelujaksoja alan opiskelijoille, jolloin opiskelijat eivät ole työsuhteessa yritykseen. Vuonna 2025 meillä Nivoksella on ollut yksi palkaton toisen asteen opiskelija työharjoittelussa verkostoasennuspuolella.

Tietoja palkansaajista ja työntekijöistä

Jatkossa ilmoitamme nämä luvut kappalemäärinä ei henkilötyövuosina. Tästä johtuen luvut poikkeavat aikaisempien vuosien vastuullisuusraportin luvuista.

Henkilöstön sukupuolijakauma	2023	2024	2025
Miehet	47	47	48
Naiset	20	21	22
Yhteensä	67	68	70

Henkilöstö ikäryhmittäin	2023	2024	2025
18-30	10	10	8
31-40	13	16	17
41-60	37	33	33
61-67	7	9	12
Yhteensä	67	68	70

Määräaikaiset / vakituiset	2023	2024	2025
Määräaikaisia	7	5	5
Vakituisia	60	63	65
Yhteensä	67	68	70

Uudet työntekijät ikäryhmittäin	2023	2024	2025
Miehet 18-30	0	2	0
Miehet 31-40	0	1	0
Miehet 41-60	0	0	1
Naiset 18-30	0	1	0
Naiset 31-40	0	1	0
Naiset 41-60	2	2	0
Yhteensä	2	7	1

Kesätyöntekijoitä (määräajan) ikäryhmittäin	2023	2024	2025
Miehet 18-30	2	4	1
Miehet 31-40	0	1	0
Miehet 41-50	0	0	1
Naiset 18-30	2	0	1
Naiset 31-40	1	1	1
Yhteensä	5	6	4

Poislähteneet ikäryhmittäin	2023	2024	2025
Miehet 18-30	1	2	0
Miehet 31-40	0	1	0
Miehet 41-60	2	0	0
Naiset 18-30	0	0	1
Naiset 31-40	1	0	0
Naiset 41-60	1	0	0
Naiset 61-67	1	0	1
Yhteensä	6	3	2

Vanhempainvapaalla	2023	2024	2025
Miehet	4	3	3
Naiset	0	1	1
Yhteensä	4	4	4

Johtoryhmän sukupuolijakauma	2023	2024	2025
Miehet	5	5	5
Naiset	2	2	2

Esihenkilöt (sis. johtoryhmä) sukupuolijakauma	2023	2024	2025
Miehet	12	14	13
Naiset	4	4	4

Henkilöstön koulutus motivoi ja parantaa palveluamme

Kouluttaminen ja osaamisen kehittäminen ovat strategiamme kulmakiviä. Uskomme elinikäiseen oppimiseen ja kannustamme koko henkilöstöämme jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Siten varmistamme korkean osaamisen tason Nivoksella.

Henkilöstön kehittäminen pohjautuu kehityskeskusteluihin, jotka käydään kahdesti vuodessa. Kehityskeskustelussa käydään läpi henkilön osaaminen ja omat tavoitteet sekä Nivoksen strategia ja tavoitteet. Keskusteluiden pohjalta laaditaan kehityssuunnitelma, johon voi sisältyä koulutuksia, työssä oppimista ja muita erilaisia kehitystoimenpiteitä

Joka vuodelle tehdään yksilöllisten kehityssuunnitelmien pohjalta koko konsernin koulutussuunnitelma, jossa kuvataan kattavasti Nivoksen koulutustarpeet kulloisellekin vuodelle. Budjetoimme koulutukseen merkittävän summan rahaa vuosittain investointina tulevaisuuteen.

Teemme yhteistyötä useiden oppilaitosten kanssa. Otamme Nivokselle harjoittelijoita eri kouluista, ja samalla tarjoamme täydennyskoulutusmahdollisuuksia työntekijöillemme. Lisäksi hyödynnämme oppisopimus- ja koulutussopimusjärjestelyjä. Nivoksella on Keudan kanssa kumppanuussopimus, jonka ansiosta pystymme kouluttamaan osaajia meille sekä räätälöidyin täsmäkoulutuksin että yleisten tutkintojen puitteissa. Suunnittelemme yhdessä opintokokonaisuuksia, jotka parhaiten palvelevat tarpeitamme. Vuoden 2025 aikana Nivoksella oli koulutussopimusjärjestelyn kautta yksi asentajaharjoittelija Keudalta.

Vuonna 2025 nivoslaiset ovat kehittäneet ammattitaitoaan myös työn ohella. Vuonna 2025 meillä suoritettiin työn ohella kaksi diplomi-insinöörin tutkintoa sekä lisäksi energia-alan että lähiesihenkilötyön ammattitutkinto.

Nivoksella olemme laatineet eettisen ohjeistuksen, joka löytyy intrasta. Uudet työntekijät saavat ohjeistuksen työsuhteen alussa. Ohjeistuksessa on käyty läpi oikeat toimintatavat ja korruptiota ehkäisevät periaatteet ja toimenpiteet. Jokainen on velvollinen noudattamaan ohjeistusta sekä raportoimaan havaitsemistaan väärinkäytöksistä. Henkilöstöhallinto vastaa raportoitujen tapausten tutkinnasta. Vuonna 2021 otimme käyttöön anonyymin raportointijärjestelmän First Whistle, joka on rakennettu vastaamaan EU:n Whistleblowing-direktiivin määräyksiä. Vuoden 2025 aikana ei tullut yhtään ilmoitusta havaitusta väärinkäytöksestä.

Huolenaiheet käsitellään työryhmässä, johon kuuluu toimitusjohtaja ja kaksi jäsentä. Työryhmä päättää korjaavat toimenpiteet ja vie ne tarvittaessa hallituksen käsiteltäviksi.  

Syrjimättömyys on olennainen osa hyvinvoivaa organisaatiota

Nivoksella olemme laatineet yhdenvertaisuussuunnitelman, joka kuvaa ne periaatteet ja toimenpiteet, joilla haluamme varmistaa yhdenvertaisuuden toteutumisen. Sovellamme rekrytoinneissa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoperiaatteita. Valitsemme hakuprosessissa jatkohaastatteluun kaiken ikäisiä emmekä kiinnitä huomiota etniseen taustaan tai sukupuoleen tehtävää täytettäessä.

Olemme julistautuneet syrjimisvapaaksi alueeksi. Syrjintää ei hyväksytä missään muodossa talon sisällä eikä myöskään sidosryhmiemme tai asiakkaidemme suuntaan. Nivoksella meillä on olemassa sovitut prosessit mahdollisten syrjimättömyysperiaatteiden rikkomustapausten käsittelemiseksi. Vuonna 2024 ei esiintynyt yhtään syrjintätapausta.

Sovellamme rekrytoinneissa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoperiaatteita. Valitsemme hakuprosessissa jatkohaastatteluun kaiken ikäisiä emmekä kiinnitä huomiota etniseen taustaan tai sukupuoleen tehtävää täytettäessä. Olemme syrjintävapaa työpaikka.

Koulutettujen henkilöiden määrä	2023	2024	2025
Henkilöstö yhteensä	67	68	70
Naiset	20	21	22
Miehet	47	47	48
Osallistui koulutuksiin	58	66	66
Naiset	14	20	21
Miehet	44	46	45
Kokonaistuntimäärä	2 218	3 077	2164
Naiset	344	1 019	640
Miehet	1 874	2 058	1524