Aivan kuten hyväkuntoista tieverkostoa tarvitaan autolla liikkumiseen, sähköverkkoa tarvitaan sähköenergian liikuttamiseen. Sähköverkko on huoltovarmuuden kannalta elintärkeää infrastruktuuria, jota on jatkuvasti huollettava, ylläpidettävä ja kehitettävä. Mutta mikä sähkönsiirrossa varsinaisesti maksaa? Mitä me Nivoksella teemme, jotta pistorasiaasi virtaa sähköä häiriöttä ympäri vuoden niin tyyninä kuin myrskyisinä päivinä?
Mitä sähkönsiirto on – ja mikä siinä maksaa? Klikkaamalla kuvaa saat sen avattua suurempana.
Sähköverkon rakentaminen ja kaapelointi on suhteellisesti kalliimpaa harvaan asutuilla maaseutualueilla kuin tiheästi asutuilla kaupunkialueilla. Maaseutumaisilla alueilla etäisyydet ovat pidempiä, rakennettavia ja ylläpidettäviä johtokilometrejä on enemmän ja kustannuksia jakavia asiakkaita on vähemmän. Sähkö on sujuvan arjen ja elämisen edellytys, ja sitä on sähköverkkoyhtiön kuljetettava tasapuolisesti kaikille alueen asiakkaille.
Sähkönsiirto on luonnollinen monopoli, koska rinnakkaisten sähköverkkojen ylläpitäminen olisi taloudellisesti kannattamatonta ja heikentäisi sähkön jakelun luotettavuutta. Energiavirasto valvoo Suomessa sähkön siirtohinnoittelun kohtuullisuutta.
Miksi eri sähköverkkoalueilla hinnat poikkeavat toisistaan?
Kuka valvoo sähköverkkoyhtiöiden toimintaa ja hinnoittelua?
Sähkönsiirto tarkoittaa sähköenergian siirtoa sähköverkkoa pitkin voimalaitokselta kuluttajalle. Suomessa on noin 80 Nivoksen kaltaista paikallista sähköverkkoyhtiötä, jotka vastaavat jakeluverkon ylläpidosta, rakentamisesta, viankorjauksista ja kehittämisestä. Sähköverkkoyhtiöillä on hyvin erilaiset toimintaympäristöt riippuen siitä, toimivatko ne tiiviisti asutussa kaupungissa vai maaseudulla.
Sähköverkkoyhtiöillä on velvollisuus ja yksinoikeus jakaa sähköä omalla verkkoalueellaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että et voi valita haluamaasi sähkönjakelijaa etkä kilpailuttaa sähkönsiirtosopimustasi. Sen sijaan voit itse valita, miltä yritykseltä sähköä ostat tai mille sitä pientuottajana myyt.
Mitä sähkönsiirto on?
Sähköä tuotetaan voimalaitoksissa, jotka ovat yhteydessä sähköverkkoon. Sähköä on tuotettava juuri sen verran, kuin sitä kulutetaan. Suomen sähköverkko koostuu suurjännitteisestä kantaverkosta ja keski- ja pienjännitteisestä jakeluverkosta.
Korkeat jännitteet ovat tehokkain ja taloudellisin sähkön kuljetusmuoto silloin, kun sähköä siirretään pitkiä etäisyyksiä. Kantaverkossa sähkö siirtyy sähköasemille eri puolille Suomea 400 kV jännitteellä. Sähköasemilla sähkö muunnetaan 110 kV jännitteeksi ja siirretään edelleen sähköyhtiöiden sähköasemille, joista se jaellaan keski- ja pienjännitteistä jakeluverkkoa pitkin kotitalouksille ja yrityksille.
Kantaverkosta vastaa Fingrid ja jakeluverkosta paikalliset sähköverkkoyhtiöt.
Miten sähkö siirtyy?
Sähkönsiirtomaksun eli sähkön verkkopalvelumaksun avulla sähköenergia toimitetaan sinun käyttöösi. Sen ansiosta voit aina halutessasi napsauttaa valot päälle, jääkaappisi pitää ruoat kylmänä, pesukone hyrrää ja illalla voit katsoa televisiosta suosikkisarjaasi.
Myrskyn iskiessä sähköt eivät hyvin todennäköisesti edes katkea, ja jos katkeavat, et ehdi edes huomata sitä, sillä älykäs sähköverkkomme palauttaa sähköt suurelle osalle asiakkaista keskimäärin kolmessa minuutissa – moninkertaisesti nopeammin kuin keskimäärin Suomessa.
Toimintavarmaan sähköverkkoon panostaminen on tuottanut tulosta; sähkökatkojen pituus per asiakas Nivoksen alueella on ollut viime vuosien aikana keskimäärin alle 15 minuuttia, kun valtakunnallinen keskiarvo vuonna 2024 oli 55 minuuttia.
Miksi sähkönsiirrosta täytyy maksaa?
Sähkön verkkopalvelumaksu on käytännössä suoratoistopalveluiden tai kännykkäliittymän kaltainen kuukausittainen palvelumaksu siitä, että ylläpidämme ja kehitämme sähköverkkoa vuoden jokaisena päivänä. Verkkoyhtiönä laskutamme asiakkailta myös energiaveron ja tilitämme sen eteenpäin valtiolle.
Suurin osa sähkönsiirtohinnasta kuluu investointeihin ja rahoitukseen sekä verkon kunnossapitoon kuten asennuksiin, tarkastuksiin ja raivauksiin. Lisäksi me Nivoksella vastaamme mittauksesta ja siirron laskutuksesta, mikä aiheuttaa omat kustannuksensa. Kantaverkkoyhtiö Fingridille maksettavat kantaverkkomaksut ovat myös osa näitä kustannuksia.
Vaikka sähkön siirto itsessään on automaattista, sähköverkon ylläpito sisältää muun muassa ilmajohtojen, maakaapelien ja muuntajien kunnossapitoa, joista tulee suunnittelu-, asennus- ja materiaalikustannuksia.
Nivoksen 945 neliökilometrin laajuinen sähköverkkoalue kattaa noin 13 500 kotitaloutta ja 1 500 yritystä – käytännössä siis melkoisen määrän fyysistä sähköverkkoa. Hallinnoimme noin 1 400 kilometriä ilmajohtoa ja noin 850 kilometriä maakaapelia. Lisäksi alueellamme on 5 sähköasemaa ja yli 1 000 muuntamoa, joiden luotettavasta toiminnasta vastaamme.
Päivystämme vuoden jokaisena päivänä 24 tuntia vuorokaudessa. Päivystysvuorossa on aina yksi tekninen päivystäjä ja kaksi asentajapäivystäjää.
Lisäksi laadimme kahden vuoden välein sähköverkon kehittämissuunnitelman, jonka toimitamme Energiavirastolle. Energiavirasto hyväksyy suunnitelman ja valvoo sen toteuttamista.
Mitä sähköverkon ylläpitoon kuuluu?
Yhteiskunnan sähköriippuvuuden lisääntyessä kasvavat myös asiakkaiden odotukset ja uusiutuvan energian tuotanto lisääntyy. Investoinnit ovat välttämättömiä, jotta sähköverkko vastaa kasvaviin tarpeisiin. On kaikkien etu, että paikallinen sähköverkko toimii luotettavasti.
Myös Mäntsälän kunnan tavoitteet ajavat kehitystyötämme. Mäntsälä tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Tarvitaan siis yhä enemmän puhdasta sähköä ja sähköenergian varastointiratkaisuja. Samalla Mäntsälän väestön ennustetaan kasvavan nykytahdilla 6,7 prosenttia vuosien 2021–2040 aikana. Paikallisten asukkaiden ja yritysten luotettavan ja riittävän sähkönsaannin takaaminen pitkälle tulevaisuuteen on ydintoimintaamme.
Investoimme lähivuosina noin 6 miljoonaa euroa sähköverkkojen uusimiseen ja parantamiseen. Investointeja tehdään verkon iän, kunnon ja havaittujen häiriöiden pohjalta.
Miksi ja mihin me sähköverkoissa investoimme?
Älykäs sähköverkkomme takaa säävarman sähkönjakelun nyt ja tulevaisuudessa
Lain mukaan jakeluverkon on oltava riittävän säävarma, jotta sähkönjakelun keskeytykset eivät ylitä kuutta tuntia asemakaava-alueella ja 36 tuntia sen ulkopuolella. Nivoksen sähköverkkoalue oli vuonna 2023 75-prosenttisesti säävarma. Tavoitteemme on 100 % säävarma sähköverkko vuoteen 2036 mennessä.
Vuonna 2014 otimme ensimmäisten joukossa käyttöön FLIR-toiminnallisuuden sähköverkon vikojen rajauksessa. FLIR (Fault Location, Isolation and Restoration) paikantaa ja erottaa vian kauko-ohjattavien erottimien avulla ja palauttaa sähköt automaattisesti verkon terveille osille varasyöttöyhteyksillä. FLIRin ansiosta pystymme rajaamaan vian Nivoksen verkossa noin 3 minuutissa.
Vielä 2010-luvun alussa vianrajaus tapahtui maastossa: päivystävän asentajan piti ensin ajaa kymmeniä kilometrejä Mäntsälästä esimerkiksi Järvelään ja rajata vika manuaalisesti. FLIR säästääkin meiltä vuodessa jopa 10 000 ajokilometriä!
Jatkuva maakaapelointi on toinen keskeinen osa säävarman sähköverkon rakentamista. Kehitämme verkoston automaatiota ja vuosittain kaapeloimme kymmeniä kilometrejä keskijännite- ja pienjännitejohtoja . Tällä hetkellä kaapeloimme eniten noin 50-vuotiaita sähköverkkoja. Tavoitteemme on kaapeloida 60 % nykyisistä ilmajohdoista vuoteen 2036 mennessä.
Katso video! Älykäs sähköverkkomme on pitkäjänteisen kehitystyön tulos:
Moikka! Tämä video ei näy, koska et ole sallinut tarvittavien evästeiden käyttöä.
YouTube-videot edellyttävät analyyttisten evästeiden sallimista. Voit muuttaa evästeasetuksia ja lukea lisää käyttämistämme evästeistä.
Muuta evästeasetuksia.