Tukemassa vastuullista yhteiskuntaa ja yritystoimintaa

Nivos on energian, veden ja verkkojen asiantuntija Mäntsälässä

Nivos on Mäntsälän kunnan omistama monialayhtiö, jossa yhdistyy monipuolinen liiketoimintamme: energia-ja lämmitysratkaisut, sähköverkko sekä vesihuolto. Yhtiömme päätoimipaikka sijaitsee Mäntsälässä, mutta toimitamme palveluita Uudenmaan alueelle, Päijät-Hämeen eteläpuolelle sekä osiin Kymenlaaksoa.

Vuonna 2025 Nivos luopui valokuituliiketoiminnastaan osana strategista linjausta ja keskittymistään ydinliiketoimintoihin. Valokuituliiketoiminnan myynti mahdollisti resurssien kohdentamisen sähköverkon kehittämiseen ja investointeihin, joilla turvataan toimitusvarmuutta ja vastataan energiainfrastruktuurin kasvaviin vaatimuksiin. Liiketoimintakaupassa valokuituverkko ja siihen liittyvät asiakkuudet siirtyivät uudelle omistajalle, joka jatkaa palveluiden kehittämistä alueella ja varmistaa asiakkaille palvelujen jatkuvuuden. Muutoksella ei arvioitu olevan kielteisiä vaikutuksia asiakasturvallisuuteen tai palvelujen saatavuuteen, ja henkilöstö- ja sidosryhmävaikutukset huomioitiin osana muutosprosessia.

Vuoden 2025 alussa Nivos Palvelut Oy sulautui osaksi emoyhtiö Nivos Oy:tä konsernirakenteen selkeyttämiseksi ja hallinnollisen tehokkuuden parantamiseksi. Sulautuminen toteutettiin liikkeen luovutuksena, ja Nivos Palveluiden toiminta jatkui keskeytyksettä osana emoyhtiötä. Henkilöstö siirtyi emoyhtiöön vanhoina työntekijöinä ilman henkilöstövähennyksiä, ja työsuhteen ehdot säilyivät ennallaan. Muutoksen tavoitteena oli vahvistaa toiminnan pitkäjänteisyyttä, parantaa resurssien kohdentamista ja tukea vastuullista liiketoiminnan kehittämistä.

Nivos-konsernin muodostavat Nivos Energia Oy, Nivos Vesi ja Lämpö Oy ja Nivos Verkot Oy. Nivos Energia Oy:ssä ovat voimalaitososuudet, Nivos Vesi ja Lämpö vastaa vesihuollosta ja kaukolämpöliiketoiminnasta ja Nivos Verkot vastaa sähköverkosta, valokuituverkosta sekä netti ja TV-palveluista.

Kaavio esittää Nivos-konsernin omistusrakennetta ja liiketoimintoja. Mäntsälän kunta omistaa Nivos Oy:n kokonaan. Nivos Oy tarjoaa käyttö- ja asennuspalveluja, energiaratkaisuja ja infraprojekteja, ja omistaa sataprosenttisesti Nivos Verkot Oy:n ja Nivos Energia Oy:n sekä 95 prosenttia Nivos Vesi ja Lämpö Oy:stä. Nivos Verkot Oy vastaa sähkönsiirrosta, valokuituverkosta sekä netti- ja tv-palveluista. Nivos Energia Oy omistaa voimalaitososuudet. Nivos Vesi ja Lämpö Oy tuottaa vesihuoltoa ja kaukolämpöä, ja sen vähemmistöomistaja viiden prosentin osuudella on Pukkilan kunta.
Kuva: Nivos konserni 2025

Edelläkävijänä monissa yhteiskunnan kestävän kehityksen hankkeissa

Kestävän kehityksen mukainen toiminta on tärkein valintamme ja strateginen tavoitetilamme. Panostamme kattavasti kaikkiin siihen kuuluviin osa-alueisiin, kuten ekologisen jalanjäljen pienentämiseen.

Kestävän kehityksen tavoitteista kertominen on myös lisännyt asiakkaidemme tietoisuutta energiatehokkuuden tärkeydestä. Vastuullisesti laaditut sopimukset vaikuttavat nykyisin kaikkien toimintojemme valintoihin, ja meidän valintamme puolestaan siihen, millainen elinympäristö meillä tulevaisuudessa on.

Kestävän kehityksen mukaiset investointimme ovat parantaneet toimitusvarmuutta sekä vähentäneet  sähköverkkomme verkon häiriöitä, päästöjä ja häviöitä. Investoimme vuosien 2019–2025 aikana sähköverkkoon noin 26,9 milj. €. 

Asiakkaidemme sähköhäiriöiden määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina.

Positiivisella kehityksellä on suuri merkitys yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Esimerkiksi jokaisen teollisuusyrityksen kokema sähkökatko aiheuttaa tuotantokeskeytyksen, raaka-ainehukkaa ja ylimääräistä työtä. Jokaisella estetyllä sähkökatkolla on taloudellisia ja ekologisia vaikutuksia.

Säävarma sähköverkko syntyy uudistuksilla ja investoinneilla

Uusimme sähköverkkoamme säävarmaksi maakaapeloimalla tarkkaan valittuja kohteita. Maakaapeloimme vuosittain n. 16 km keskijännitejohtoja ja 10 km pienjännitejohtoja. Maakaapelointi parantaa merkittävästi käyttövarmuutta ja vähentää häiriöitä. Samalla verkoston häviöt vähenevät, kun pääsemme optimoimaan kaapelien koon, reitit ja puistomuuntamoiden sijoituspaikat. Maakaapeloinnin myötä sähköpylväät häviävät maisemasta, ja pylväiden tuottamat CCA-kyllästeestä johtuvat päästöt poistuvat. Investoimme vuosien 2019–2025 aikana säävarmaan sähköverkkoon noin 15 milj. €.

Verkkoinvestoinnit luovat häviöenergiasäästöä vuodessa 14 400 kWh

FLIR lyhentää keskeytysaikoja

Yhtenä suurimmista kestävän kehityksen mukaisista valinnoista otimme jo vuonna 2014 Nivoksella käyttöön FLIR-toiminnallisuuden sähköverkon vikojen rajauksessa lyhentääksemme sähkönjakelun keskeytysaikoja ja vähentääksemme asentajien ajokilometrejä vianrajauksessa. FLIR (Fault Location, Isolation and Restoration) paikantaa ja erottaa suurjänniteverkon vian kauko-ohjattavien erottimien avulla ja palauttaa sähköt automaattisesti verkon terveille osille varasyöttöyhteyksillä. Näin sähkökatkon laajuus saadaan nopeasti pienennettyä, ja suurelle osalle asiakkaista sähköt saadaan palautettua välittömästi. Aikaisemmin vianrajaus on tapahtunut asentajien toimesta maastossa manuaalisesti, jolloin jokaista vikaa kohden on saattanut kertyä pahimmillaan useita satoja ajokilometrejä. Investoimme vuosien 2019–2025 aikana älykkääseen sähköverkkoon noin 700 000 €.

FLIR säästää vuodessa ajokilometrejä 10 000 km

Sähköverkon odottamattomat keskeytykset 2010-2025. Kuvan lukemat eri vuosilta on avattu alla olevassa taulukossa.
 Kuva: Sähköverkon odottamattomat keskeytykset 2010-2025. Avaa kuva suurempana klikkaamalla sitä.
VuosiKeskeytysaika
tuntia/vuosi*
Kappalemäärä**
20104,59
20111,81
20120,86
20130,37325
20140,2830
20150,39588
20160,14455
20170,588145
20180,10299
20190,07949
20200,15775
20210,19282
20220,1175
20230,129368
20240,2667119
20250,2865111
Taulukko: Sähköverkon odottamattomat keskeytykset 2010-2025. * KJ-verkon odottamattomista pysyvistä keskeytyksistä asiakkaille aiheutunut, vuosienergioilla painotettu keskeytysaika, h/v. ** KJ-verkossa tapahtuneiden kaikkien odottamattomien keskeytysten vuosittainen lukumäärä, kpl

Varma sähkönjakelu vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Nivoksella olemme aktiivisesti mukana ympäristöystävällisemmässä energiamaailmassa yhteistyökumppaniemme ja asiakkaidemme kanssa. Kehitämme tuotteita ja palveluita monipuolisen ja avoimen yhteistyön avulla. Kestävän kehityksen huomioiminen kaikessa tekemisessämme mahdollistaa tehokkuuden parantamisen nykyisissä toimintamalleissa.

Uudet alkuperävarmennetut kaukolämpötuotteet asiakkaiden saataville

Lanseerasimme keväällä 2024 kaukolämmön uudet alkuperävarmennetut fossiilivapaat tuotteet. Fossiilivapaa kaukolämpö tuotetaan joko Kapulin lämmöntalteenottolaitoksella tai Kapulin puupellettiä polttavalla lämpölaitoksella. Noin 12 prosenttia vuoden 2025 myydystä kaukolämmöstä oli alkuperävarmennettua. Alkuperävarmennetulla fossiilivapaalla kaukolämmöllä on pieni nimellinen lisähinta normaaliin kaukolämpöön verrattuna.

Tavoitteemme on tuottaa paikallista, päästötöntä ja edullista lämpöä Mäntsälään ja lähialueille.

Ajantasaisemmat vesilaskut ja sujuvampi arki

Olemme vaihtaneet suurimman osan Mäntsälän taajama-alueen vesiasiakkaidemme vesimittareista etäluettaviksi malleiksi.  Vuonna 2025 vesimittareiden vaihtoja jatkettiin Mäntsälän taajama-alueella ja Pukkilassa. Etäluettavat mittarit mahdollistavat vedenkulutuksen reaaliaikaisen seurannan. Vesimittarit hälyttävät vuodoista ja reaaliaikaisen laskutuksen myötä asiakkaiden vedenkulutuksen seuranta helpottuu. Vuodot havaitaan helpommin ja asiakas välttää turhia kustannuksia. Tämä myös vähentää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta.

Yhteistyöllä pohjavesien ja vesistöjen suojelua

Pohjavesien suojelu ja tarkkailu on elinehtomme hyvälaatuisen talousveden turvaamiseksi tulevaisuudessakin. Mäntsälässä toimii pohjavesialueiden seurantatyöryhmä, jossa seurataan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien ajantasaisuutta, pohjavesialueilla toteutettavia suojelutoimenpiteitä, pohjavesiriskejä sekä edistetään pohjaveden yhteistarkkailua. Työryhmään osallistuu Nivoksen lisäksi Mäntsälän kunta, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja ja Elinvoimakeskus (entinen Uudenmaan ELY-keskus). Ryhmän koollekutsujana toimii Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.

Nivos jätti vuonna 2025 hakemuksen Lupa- ja valvontavirastolle (entinen Aluehallintovirasto) Ojalan vedenottamon suoja-alueesta. Ojalan vedenottamo on kunnan merkittävin vedenhankinta-alue ja tuottaa lähes puolet Mäntsälän talousvedestä. Suoja-alue ja sen määräykset ovat välttämättömiä pohjaveden suojelemiseksi ja ne ohjaavat alueen maankäyttöä siten, että vedenottamon toiminta voidaan turvata muuttuvassa ympäristössä myös tulevaisuudessa. Ojalan vedenottamolla suoja-alueen pinta-ala on noin 40 hehtaaria, ja rajaus perustuu lähisuojaetäisyyteen vedenottamon kaivoista sekä alueella tehtyihin geologisiin tutkimuksiin. Suoja-aluerajaus ei koske koko Ojalan pohjavesialuetta vaan kaikista kriittisintä aluetta.

Mäntsälän kunta käynnisti vuonna 2025 Mäntsälän pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laadinnan. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman tavoitteena on turvata vedenhankinnalle tärkeät ja vedenhankintaan soveltuvat pohjavesivarannot niin antoisuuden kuin laadun osalta. Nivos on keskeisesti mukana laatimassa pohjavesien suojelusuunnitelmaa. Suunnitelma valmistuu vuonna 2026.

Toimitusketjumme varmistavat turvalliset palvelut

Nivoksella toimitusketjumme jakautuvat kolmeen liiketoiminta-alueeseen: energiaan, veteen ja sähköverkkoon.

Olemme vuosien 2022-2023 aikana selvittäneet tärkeimpien toimittajiemme vastuullisuutta ja heidän toimitusketjuaan Nivokselle toimitettujen tuotteiden ja palvelujen osalta (ks. taulukko Nivoksen toimitusketjujen vastuullisuusselvitys). Aiemman tavoitteemme mukaisesti jatkamme tätä työtä yhä edelleen, jotta voimme tunnistaa mahdolliset negatiiviset vaikutukset ja tuotteidemme jäljitettävyys alkuperäisiin lähteisiin ja olosuhteisiin onnistuu. Kaukolämmön toimitusketju laadittiin vuoden 2025 aikana.

Energiaratkaisujen toimitusketju

Suurin osa energiaratkaisujemme materiaaleista (aurinkopaneelit ja ilmalämpöpumput) tulee Suomen ulkopuolelta. Sähköautojen latauspisteissä käytämme pääasiassa kotimaisia laitteita. Merkittävimpiä energiaratkaisujen toimittajiamme ovat Scanoffice Oy ja Onninen Oy. Keskitimme hankinnat vuonna 2025 kahdelle toimittajalle, jolloin voimme hallita hankintaketjujen vastuullisuutta helpommin.

Tyypillisesti yhteen asiakasprojektiin tulee materiaaleja, komponentteja ja palveluja useilta eri toimittajilta. Ostamme jatkossakin tarvikkeita itse emmekä kumppaneilta ostettavan asennuspalvelun mukana. Näin voimme myös paremmin hallita tarvikkeiden ketjujen vastuullisuutta.

Energiaratkaisujen toimitusketju koostuu raaka-aineista, kuljetuksesta, laitevalmistajista sekä maahantuojista.

  1. Raaka-aineet

    • Raaka-aine 1
    • Raaka-aine 2
  2. Kuljetus

    • Kuljetus 1
    • Kuljetus 2
  3. Laitevalmistaja

    • Aurinkopaneelivalmistaja
    • Invertterivalmistaja
    • Lämpöpumppuvalmistaja
    • Sähköauton latauspisteen valmistaja
  4. Kuljetus

    • Maahantuojalle/
    • Nivokselle/
    • Loppuasiakkaalle
  5. Maahantuojalle

    • Scanoffice Oy
    • Onninen Oy
  6. Kuljetus

    • Nivokselle/
    • Loppuasiakkaalle

Veden toimitusketju

Veden toimituksen ketju kuluttajille alkaa pohjavesialueen vedenottokaivosta, josta vesi pumpataan käsittelyyn. Veden pH-säätöön käytetään kalkkikivirouhetta tai lipeää. pH-säädöllä vähennetään veden syövyttävyyttä verkostossa ja kiinteistön putkistoissa. Kolmella päävedenottamolla pH-säätöön käytetään kalkkikivirouhetta, jonka toimittaa Nordkalk Paraisten tehtaalta. Vedenottamoiden kalkkikivialtaisiin lisätään kalkkirouhetta noin 10 vuoden välein. Yhdellä pienemmällä laitoksella käytetään lipeäkemikaalia, jonka toimittaa Kemira.

Veden hygieeninen laatu varmistetaan UV-käsittelyllä. Jokaisella vedenottamolla ja vesitornissa lähtevä vesi käsitellään UV-valolla ja tämän lisäksi vedenottamoilla ja viidessä verkoston mitta-asemalla ja paineenkorottamolla on valmius veden klooraukseen.

Kaavio veden toimitusketjusta selitetty tekstissä auki.
Kuva: Veden toimitusketju pohjavesialueelta kuluttajille koostuu vedenotosta pohjavesialueelta, veden pumppauksesta käsittelyyn sekä käsitellyn veden toimituksesta kuluttajalle. Avaa kuva suurempana klikkaamalla sitä.

Toteutamme talousveden käyttö- ja viranomaistarkkailun valvontatutkimusohjelman mukaan, joka on laadittu yhteistyössä terveysvalvontaviranomaisten kanssa. Talousveden valvontatutkimusohjelmassa on otettu huomioon juomavesidirektiivin uudet vaatimukset analyysien osalta.

Ympäristölupa puolestaan määrittää tarkkailut ja raportointivelvoitteet jätevedenpuhdistukselle. Jätevedenpuhdistamolle on laadittu käyttö- ja päästötarkkailuohjelma, jonka mukaan otamme jätevedenpuhdistamolta jätevesinäytteitä. Mäntsälän ja Mustijoen yhteistarkkailuohjelman avulla seuraamme purkuvesistön tilaa. Talousvesi-, jätevesi- ja vesistönäytteiden analysointipalvelut teetämme Eurofins akreditoidussa laboratoriossa.

Viemäriverkoston vuotovesiprosentti on noin 40%. Vuotovedet kuormittavat pumppaamoita ja puhdistamoa aiheuttaen suurimman osan ylivuodoista. Vuotovedet nostavat energiankulutusta, kuormittavat jätevedenpuhdistamon prosessia ja nostavat kemikaalikulutusta.

Prosessikaavio, joka kuvaa vesinäytteiden valvonta- ja analyysiprosessia. Kaavio esittää näytteiden keräämisen vesilaitosten, verkoston ja jätevedenpuhdistamon eri vaiheista, näytteenoton valvontaohjelmat, asianmukaisen näytteenoton, pakkaamisen ja kuljetuksen, analysoinnin Eurofinsilla sekä tulosten raportoinnin Nivos Vedelle ja valvoville viranomaisille, minkä jälkeen tiedot kootaan verkkosivujen yhteenvedoksi.
Kuva: Näytteenoton prosessi Nivoksella koostuu näytteistä, niiden siirtämisestä valvontaohjelmaan, analysoinnista sekä tulosten raportoinnista. Avaa kuva suurempana klikkaamalla sitä.

Jätevedenpuhdistuksessa muodostuu lietettä, jota lingotaan poiskuljetusta ja jatkokäsittelyä varten. Fosforinsaostukseen käytetään ferrikloridia ja polyalumiinikloridia. Polymeeriä käytetään pääasiassa lietteenkäsittelyssä ja sammutettua kalkkia pH:n säätöön.

Kuvassa on kaaviomainen prosessikuvaus jäteveden ja lietteen käsittelystä vesihuollon kokonaisuudessa. Kokonaisuus etenee vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas, ja pääelementit on esitetty pyöristetyissä laatikoissa nuolilla toisiinsa kytkettynä.
Vasemman reunan tekstiosa toimii lähtökohtana prosessille. Siinä todetaan, että asutuksesta ja elinkeinoelämästä syntyy jätevettä ja lietettä, ja lisäksi loka autojen mukana tulee jätevesilietettä. Tämä tekstikokonaisuus on ryhmitelty hakasulkeella, josta nuoli ohjaa varsinaiseen käsittelyprosessiin.
Varsinainen prosessi käynnistyy laatikosta, jossa lukee “Jätevedenpuhdistusprosessi”. Tämä on kuvattu tumman sinivihreällä värillä. Tästä laatikosta lähtee alaspäin nuoli kohti tekstiä “Puhdistettu jätevesi”, ja siitä edelleen nuoli tekstiin “Purkuvesistö”, mikä kuvaa puhdistetun jäteveden johtamista takaisin vesistöön. Samasta jätevedenpuhdistusprosessista lähtee myös nuoli oikealle, ja nuolen yläpuolella on teksti “Liete”, joka osoittaa, että prosessissa syntyvä liete ohjautuu erilliseen käsittelyketjuun.
Yläosassa jätevedenpuhdistusprosessin ja lietteenkäsittelyn välissä on laatikko nimeltä “Laitehuolto”. Siitä lähtee viisto nuoli sekä jätevedenpuhdistusprosessiin että lietteenkäsittelyyn, mikä havainnollistaa laitehuollon tukevan molempia kokonaisuuden pääprosesseja.
Oikealla puolella kaavio jatkuu lietteen käsittelyllä. Ensin on tumman sinivihreä laatikko “Lietteenkäsittely”, josta nuoli osoittaa alaspäin vihreään laatikkoon “Lietteen kuljetus”. Tästä prosessi jatkuu alaspäin seuraavaan vihreään laatikkoon “Gasum”, ja viimeisenä alimpana on vihreä laatikko “Biokaasu”. Värivalinta erottaa lietteeseen ja hyötykäyttöön liittyvän ketjun selkeästi varsinaisesta jäteveden puhdistuksesta, ja lopputulos korostaa biokaasun tuotantoa lietteen jatkojalostuksena.
Kokonaisuutena kuva esittää selkeästi, miten jätevesi ja liete kulkevat omia reittejään samasta lähtöpisteestä, mutta eri lopputuloksiin. Jätevesi puhdistetaan ja johdetaan purkuvesistöön, kun taas liete käsitellään, kuljetetaan ja ohjataan biokaasun tuotantoon, laitehuollon tukiessa molempia prosessikokonaisuuksia.
Kuva: Jätevedenpuhdistuksen prosessi ja lietteen hyödyntäminen koostuu jätevedenpuhdistuksen prosessista ja lietteenkäsittelystä. Avaa kuva suurempana klikkaamalla sitä.

Sähköverkon toimitusketju

Tehokas ja toimiva toimitusketju on toiminnallemme erittäin tärkeä ja tarkkaan harkittu kokonaisuus. Tuotantoketjun kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi, jossa osan valinnoista teemme kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Tämän takia kokonaisuuden hallinta on tärkeää ja teemme sitä vastuullisuuden, kestävän kehityksen ja kustannustehokkuuden ehdoilla. Nivoksella sähköverkkojemme toimitusketjussa on esimerkiksi hyvin erilaisia toimintamalleja, jotka suunnitellaan erikseen kuitenkin niin, että niistä koostuu tehokas ja toimiva kokonaisuus. Kokonaisuutta suunniteltaessa olemme pyrkineet automaation, tietotekniikan ja kumppaniemme kanssa vähentämään turhaa tavaroiden ja henkilöiden liikkumista.

Sähköverkkoliiketoiminnan toimitusketjun kaavio on avattu testimuodossa kuvan alapuolella.
Kuva: Sähköverkon toimitusketju. Avaa kuva suurempana klikkaamalla sitä.

Sähköverkkoliiketoiminnan toimitusketju muodostuu Fingridin kantaverkosta ja sen toimittamasta sähkönsiirrosta Nivoksen jakeluverkkoon, Nivoksella tukkurilta tilaamistamme verkon rakennusmateriaaleista, kumppaneiltamme tilattavista verkonrakennus-, suunnittelu- ja kunnossapitotöistä, käyttö- ja automaatiopalveluista sekä mittaus- ja luentapalveluista. Nivoksella vastaamme omasta sähkön jakeluverkostamme sekä sähkön toimittamisesta asiakkaillemme.

Kaukolämmön toimitusketju

Kaukolämpöä tuotetaan Mäntsälässä erillistuotantona polttoaineista, sähköstä ja hukkalämmöstä. Polttoaineita käytetään pelletti-, kaasu- tai öljykäyttöisissä lämpölaitoksissa. Sähköä käytetään lämpöpumpuissa tuottamaan hukkalämmöstä kaukolämpöä sekä sähkökattiloissa. Puupelletin poltosta syntyvä tuhka pyritään ensisijaisesti toimittamaan metsälannoitteeksi. Jos tuhka ei kelpaa metsälannoitteeksi, se viedään tuhkan jätteenkäsittelyyn. Kaukolämpöverkoissa lämpö siirtyy asiakkaille.

Kaavio kaukolämmön toimitusketjusta. Lämmön tuotannossa käytetään puupellettejä, polttoöljyä, maa- tai biokaasua, hukkalämpöä ja sähköä. Näistä syntyy lämpöä biolämpölaitoksissa, öljylämpölaitoksissa, kaasulämpölaitoksissa, lämpöpumpuissa ja sähkökattiloissa. Tuotettu lämpö toimitetaan kaukolämpöasiakkaille. Biolämpölaitoksissa syntyvä tuhka ohjataan joko lannoitteeksi tai jätteenkäsittelyyn.
Kuva: Kaukolämmön toimitusketju