Puhtainta vettä parhaan tislaustuloksen varmistamiseksi
Meille suomalaisille laadukas kraanavesi voi tuntua itsestäänselvyydeltä, emmekä välttämättä pysähdy pohtimaan, minkälaista työtä puhtaan, hyvänmakuisen ja turvallisen talousveden turvaaminen edellyttää.
Puhtaalla vedellä on merkitystä paitsi meidän jokaisen terveydelle myös elinkeinoelämälle. Mäntsäläisestä hanavedestä on jäänyt hyvä maku suuhun myös paikalliselle tislaamolle. Authors’ Distilleryn valmistama gini voitti kultaa 90 maan välisessä kilpailussa, International Wine & Spirit Competitionissa, gin & tonic -kategoriassa.
”Puhdas vesi on meidän toiminnassamme se tärkein juttu. Tuotteistamme 60 prosenttia on vettä, joten vesi heijastuu tuotteen loppumakuun asti,” kertoo tislaamomestari Ari Kaura.
”Puhdas vesi vaikuttaa myös tuotantokustannuksiimme. Käymistuotteen valmistamisessa on suuri etu siitä, että kraanasta saa suoraan puhdasta vettä, joka toimii pH-arvonsa ja kovuutensa puolesta sellaisenaan. Jos vesi pitäisi suodattaa tai tislata, teettäisi se meille enemmän töitä ja lisäisi energiankulutusta,” Ari sanoo.
Elintarviketoimijana myös Authors’ Distillerylla on velvollisuus seurata vedenlaatua ja ajankohtaiset vedenlaatutiedot he saavat Nivoksen verkkosivujen vesi-osiosta. Se miten neljännesvuosittain laaditut vedenlaatutiedot päätyvät verkkosivuillemme onkin monen tekijän ja ammattilaisen summa.
WSP-riskienhallintamalli ja valvontatutkimusohjelma vedenlaadun ja viranomaisyhteistyön kulmakivinä
Veden laadun valvonta koostuu kolmesta eri osa-alueesta: pohjavesitarkkailusta, vedentuotannon omavalvonnasta ja viranomaisvalvonnasta.
Teemme pohjaveden pinnan tarkkailua havaintoputkista tai kaivosta neljä kertaa vuodessa ja osasta tarkkailukohteista otamme vuosittain pohjavesinäytteen analysoitavaksi. Tarkkailusta laadimme raportit terveydensuojelu- ja ympäristöviranomaisille sekä Uudenmaan ELY-keskukselle.
”Omavalvontanäytteitä otamme yhteensä noin 90 näytettä vuodessa vedenottamoiden kaivoista, alavesisäiliöistä ja lähtevästä vedestä sekä vesijohtoverkostosta. Viranomaisvalvonnan näytteitä otamme vuosittain noin 25 kappaletta muun muassa kouluista, päiväkodeista ja terveyskeskuksista kattavasti ympäri vedenjakelualuetta”, kertoo Nivoksen tuotantopäällikkö Päivi Nyyssönen.
Vedentuotannon ja -jakelun häiriötilanteisiin teemme jatkuvasti ennaltaehkäiseviä toimia ja suunnitelmia. Käytämme vedentuotannon operatiivisten riskien tunnistamisessa, arvioinnissa ja hallinnassa Maailman terveysjärjestö WHO:n suosittelemaa WSP-riskienhallintatyökalua (water safety plan), jonka päivitimme keväällä 2021 yhteistyössä terveysvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa.
Talousveden laadun seurantaan käytämme talousvesiasetuksen mukaista talousveden valvontatutkimusohjelmaa, jonka olemme tehneet yhteistyössä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen, Päijät-Soten ympäristöterveyskeskuksen ja Porvoon kaupungin ympäristöterveydenhuollon sekä AVI:n kanssa.
”Nivoksen kanssa yhteistyö on ollut erittäin sujuvaa. Sovitut asiat on tehty ajallaan ja Terveysvalvonnan antamat suositukset on toteutettu”, kertoo Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveystarkastaja Mikko Lappalainen.
Mikon mukaan vedenottamoilla ja käsittelylaitoksilla tarkastetaan rakenteet ja niiden kunto, ympäristöstä aiheutuvat riskit, tuotannon toimintavarmuus, häiriötilanteisiin varautuminen ja vesilaitoksen tekemät säännölliset huoltotoimet, kuten suodattamien puhdistus.
”Helposti laatu mielletään niin, että vesi on hyvän makuista, mutta terveydelle haitalliset tai kiinteistön vesikalusteita vahingoittavat aineet eivät välttämättä maistu vedessä. On siis tärkeää, että laatua hallitaan kokonaisvaltaisesti”, Mikko selventää.