Ilmalämpöpumpulla viilennät ja lämmität energiatehokkaasti

Ilmalämpöpumppu on lähes aina kannattava investointi sähkö- ja öljylämmitettyihin taloihin. Lämpöpumpulla voi vähentää sähkönkulutusta ja korvata öljylämmitystä. Energiansäästön lisäksi se lisää asumismukavuutta ja parantaa sisäilman laatua.

Ilmalämpöpumppu toimii siirtämällä lämpöenergiaa ulkoilmasta sisätiloihin ja päinvastoin, riippuen siitä, halutaanko lämmittää vai viilentää. Lämmittäessä ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta. Ilmalämpöpumpussa kylmäaine kiertää ulkoyksiköstä sisäyksikköön ja takaisin muuttaen välillä olomuotoaan. Sisäyksikkö luovuttaa lämmön huoneilmaan.

Koko prosessiin kuluu ulkolämpötilasta riippuen parhaimmillaan noin viidesosa sähköä sisälle siirrettyyn lämpöenergiaan verrattuna. Siksi se on tehokas ja ekologinen tapa lämmittää.

Löydät tarkemmat ilmalämpöpumppujen tuote- ja hintatiedot täältä.

Ympärivuotisessa käytössä ilmalämpöpumppu voi säästää 3 000–8 000 kilowattituntia, kun omakotitalon vuosikulutus on 15 000-20 000 kWh. Säästetyt euromäärät riippuvat sähkönmyyntisopimuksestasi. Ilmalämpöpumppu tuottaa lämpöä 3-5-kertaisesti kuluttamaansa sähköön nähden, eli on selvästi kustannustehokkaampi vaihtoehto kuin sähköpatterit.

Kun harkitset ilmalämpöpumpun hankintaa, on tärkeää kiinnittää huomiota laitteen ominaisuuksiin ja valita sopiva malli kotisi tarpeisiin.

Tarkastele ilmalämpöpumpun osalta esimerkiksi kokoa, tehokkuutta ja äänekkyyttä. Kohteen osalta valintaan vaikuttavat esimerkiksi asuntosi/talosi koko, lämmityksen ja jäähdytyksen tarve sekä tilojen avaruus.

Kun vertailet laitteita keskenään, tarkista että laitteet on tarkoitettu Suomen olosuhteisiin.

Osaava ammattilainen auttaa sinua valitsemaan parhaiten tarpeisiisi sopivan ilmalämpöpumpun.

Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö sijoitetaan keskeiseen paikkaan, josta lämpö tai kylmä ilma jakaantuvat hyvin koko huoneistoon. Kannattaa myös huomioida, että sisäyksikön edessä on sen verran tilaa, ettei puhallettava ilma törmää muutaman metrin matkalla mihinkään kohteeseen. Sisäyksikkö sijoitetaan mieluiten siten, ettei sen alla tai läheisyydessä oleskella jatkuvasti. Sijoitteluun vaikuttaa myös, käytetäänkö laitetta pääasiallisesti lämmitykseen vai jäähdytyksen. Lämpö nousee luonnollisesti ylöspäin ja viileys laskeutuu alaspäin. Ilmalämpöpumppu ottaa ilman ylhäältä ja puhaltaa sen lämmitettynä tai jäähdytettynä alaspäin.

Sisäyksikköä on myös päästävä huoltamaan ja suodattimia imuroimaan, joten tämä on myös hyvä huomioida sijoituksessa.

Jäähdytyskäytössä sisäyksiköstä tulee kondenssivettä jopa 1,5 litraa tunnissa. Kondenssivesi johdetaan putkea pitkin sisäyksiköltä joko suoraan ulos tai vaihtoehtoisesti viemäriin. Putkessa tulee olla koko matkan pieni kaato. On myös huomioitava äänien minimointi ja ulkonäölliset seikat.

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö sijoitetaan aina ulos, jossa se saa vapaasti kierrättää ulkoilmaa lävitseen. Ulkoyksikköä ei tule sijoittaa esimerkiksi talon kellariin tai välikattotilaan.

Mikäli laitteen ulkoyksikkö sijoitetaan suojakotelon sisälle, tulee suojakotelon soveltuvuus kyseiselle ulkoyksikölle varmistaa.

Voi, mutta ilmalämpöpumppu ei saa olla ainoa lämmönlähde. Leudoilla keleillä pelkkä ilmalämpöpumppu voi riittää, mutta kovemmilla pakkasilla se ei välttämättä pysty tuottamaan enää tarpeeksi lämpöä.

Lisäksi jos ilmalämpöpumppuun tulle jokin vika, on hyvä olla esimerkiksi sähköpatterit varmistamassa, ettei rakennus jäähdy.

Lämmityskaudella ilmalämpöpumppu kannattaa pitää aina päällä. Kesällä jos ei ole tarvetta lämmitykselle tai jäähdytykselle, pumpun voi hyvin sammuttaa.

Aseta ilmalämpöpumpun lämpötila lämmityskaudella muun asunnon huonelämpötilaa korkeammaksi. Näin varmistat, että ilmalämpöpumppusi on tehokäytössä. Aseta esimerkiksi ilmalämpöpumpun lämpötilaksi 21 astetta ja pattereiden lämpötilaksi 18 astetta.

Ilmalämpöpumpuissa on erilaisia suodattimia, jotka vähentävät ilman pölyisyyttä, siitepölyjä ja muita epäpuhtauksia. On tärkeää kuitenkin muistaa, että pumppu on pääasiallisesti lämmityslaite, ei ilman puhdistin.

Jäähdytys- ja kosteudenpoistotoiminnon avulla ilmankosteutta voidaan laskea kesällä sisäilmasta, mikä tekee sisäilmasta miellyttävän ja raikkaan tuntuisen.

Ei, ilmalämpöpumppu kierrättää vain sisäilmaa.

Miettimällä laitteen sijoitus tarkkaan ja säätämällä puhallus niin, ettei se kohdistu suoraan tilaan, jossa oleskellaan. Paremmissa laitteissa on mukana myös älykästoiminto, joka säätää puhallustehoa ja -suuntaa havaitsemalla tilassa olevat henkilöt. Sisäyksikön puhalluksen suuntaa voi myös säätää kaukosäätimellä.

Ilmalämpöpumppua ei saa asentaa itse. Ilmalämpöpumpun saa asentaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston eli Tukesin hyväksynnän ja pätevyyden saanut yritys ja henkilö.

Se riippuu kohteesta, keskimäärin 4-6 tuntia.

Jäähdytyskäytössä sisäyksiköstä tulee kondenssivettä jopa 1,5 litraa tunnissa. Kondenssivesi johdetaan putkea pitkin sisäyksiköltä joko suoraan ulos tai vaihtoehtoisesti viemäriin.

Lämmityskäytössä ulkoyksikkö alkaa sulattamaan itseään noin +5 asteessa ja vesi valuu ulkoyksikön alapuolelle, johon voi laittaa erillisen astian, joka tarvitsee tyhjentää vedestä/jäästä tai sitten sulatusvedet johdetaan saattolämmityksellä varustetulla kaukalolla esimerkiksi sadevesikaivoon.

COP on lyhenne sanoista ”Coefficient of Performance”. Tämä tarkoittaa lyhykäisyydessään lämpöpumpun hyötysuhdetta. Toisin sanoen, miten tehokkaasti lämpöpumppu muuttaa sinun maksamaasi energiaa lämmöksi. Lukua on hyvin helppo tulkita, sillä luvulla tarkoitetaan suhdetta, jolla lämpöpumppu muuttaa maksettua energiaa lämmöksi. Mitä korkeampi COP, sitä energiatehokkaampi lämpöpumppu on.

SCOP-luku, eli ”Seasonal Coefficient of Performance” kuvastaa lämpöpumpun hyötysuhdetta (COP) suhteutettuna vuodenaikoihin ja täten lämpötilan muutoksiin. SCOP-luku mitataan neljänä eri vuodenaikana, kun taas COP-luku mitataan aina samassa lämpötilassa.

Ilmalämpöpumpun ja vesi-ilmalämpöpumpun toimintaperiaate on sama, mutta ilmalämpöpumppu siirtää kaiken tuottamansa lämpöenergian suoraan sisäilmaan, kun taas vesi-ilmalämpöpumppu siirtää lämpöenergian vesimassoihin ja patteriverkoston tai lattialämmityksen kautta huoneisiin.  Vesi-ilmalämpöpumpun tuottamaa lämpöenergiaa hyödynnetään myös käyttöveden lämmitykseen.

Lämpöpumpun ollessa lämmitystoiminnolla kylmäaineen kiertoprosessi luovuttaa kylmäaineeseen (lämmönsiirtoaineeseen) sidotun lämpöenergian laitteiston sisäyksiköltä sisäilmaan. Vastaavasti kun kylmäaine höyrystyy ulkoyksikössä, se sitoo ulkoilman lämpöenergiaa itseensä, jolloin ulkoyksikön kennon lamellipinnat kylmenevät.

Ulkoilmassa on aina kosteutta, joka pyrkii jäätymään joutuessaan kosketukseen ilmaa kylmemmän pinnan kanssa. Tämä ilmiö esiintyy korostuneesti ulkoilman lämpötilan ollessa nollan asteen tienoilla.

Ulkoyksikön kennon, eli sisällä näkyvän ritilän lamellien pinnalla tämä näkyy useimmiten valkoisena kuurana. Tämä on täysin normaalia, ja se kertoo laitteen toimivan juuri odotetulla tavalla. Laitteen automatiikka käy sulattamassa huurun pois aika ajoin.

Laitteen ulkoyksikön alle kerääntyy talven mittaan sulatusveden johdosta pieni jääkeko, joka on niin ikään täysin normaalia. Voit poistaa sen manuaalisesti maasta, tai laitteen alle voidaan asentaa sulatusvedenohjain, jolla sulatusvesi saadaan ohjattua kauemmaksi rakennuksen seinästä.

Sisäyksikön suodattimet on hyvä puhdistaa parin viikon välein imuroimalla irrotettavat suodattimet harjasuulakkeella tai pesemällä, jos lika ei irtoa pelkällä imurilla. Jos peset suodattimet, niiden tulee antaa kuivua täysin ennen takaisin asentamista.

Ammattilaisen tekemä huolto on hyvä suorittaa 2-4 vuoden välein. Huoltotarpeeseen vaikuttaa lämpöpumpun käyttöaste, sijainti ja puhtaanapito.

Tutustu ilmalämpöpumpun huoltopakettiimme sekä tarkempiin kunnossapito-ohjeisiin.

Ehjää ja toimivaa lämpöpumppua ei kannata turhaan uusia. Jos tulee vikoja, jotka tarvitsevat isompaa korjausta, kannattaa uusimista alkaa harkitsemaan. Lämpöpumpun keskimääräinen käyttöikä on noin 12–15 vuotta.

Kyllä, asunnon arvo nousee ja asumismukavuus lisääntyy.